Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Kesän kaipuu, mutta suu hymyssä

Istutin tulppaanit lasipurkin pohjalle ja laitoin koko komeuden keittiön ikkunalle ompelemani Tilda-linnun viereen. Asetelma on ihanan keväinen, vaikka ikkunasta loistaa vasta satanut puuterimainen pakkaslumi.  Kaipuu on jo kovasti kesään. Selailin viime kesäisiä valokuvia ja miten ne kaikki näyttävätkään niin mielettömiltä vain pääasiassa siksi, että ruoho vihertää ja kukat kukkivat. Ensi kesä tulee olemaan meillä taas uutta tapahtumaa täynnä. Ratsastusleirejä on luvassa ja ehkäpä vähän uusia kotieläimiäkin. Minä nautin tästä elämäntavasta ihan hurjasti. Äitini sanoo vähän päästä, että muistutan mummoani. Olen siitä salaa ylpeä. Jotain uutta ja mielenkiintoista on luvassa jo ennen kesääkin. Olen mukana eräässä projektissa, josta kuullaan varmaan jo lähiviikkoina. Törmäsin taas tuttuun kysymykseen projektia tehdessämme. Miten oikein jaksan tätä elämänmenoani? Vastaukseni oli, että koska rakastan tehdä näitä asioita. Ihminen on onnellinen, kun saa tehdä rakastamiaan asioita. Miksi s

Ystäväni

Minulla on ystävä. Hän on ihana ja kaunis. Pidämme yhteyttä päivittäin, välillä monta kertaa päivässä. Hänen kanssaan jaamme kaikki asiamme. Joskus juttumme eivät aina kestä päivänvaloa, koska huumorimme on niin roisia. Nauramme ja välillä itkemme. Tuemme toisiamme ja tämä kaikki on hirmuisen tärkeää minulle. Ystäväni auttaa minua myös paljon lasten kanssa. Yökylässä ollessaan hän on jo aamusta pyöräyttänyt molemmat pienet kuiviin vaippoihin ja päivävaatteisiin ja aloittanut puurojen syötöt. Jään makaamaan sänkyyni miettien, ettei tällaisia ystäviä ole varmasti kellään muulla. Hän rakastaa lapsia kuin omiaan ja hän on meille perheenjäsen. Hänellä on ärsyttävä tapa hieroa jalkapohjiaan toisiaan vasten katsoessamme elokuvaa, mutta hän saa sen anteeksi. Elämäni olisi huomattavasti tylsempi ja kurjempi ilman ystävääni.   Kiitos kun olet olemassa Iina <3       Hyvää ystävänpäivää myös teille kaikille ihanille ystäville! Omille ja muiden!   <3       Niina

Lumisia puuhia

Tämä talvi on ollut kyllä erikoinen sääolosuhteiden kiivaan vaihtelun vuoksi. Ratsastustallin pitäjää on koeteltu kyllä tosissaan. Kenttä on milloin peilijäässä ja milloin mutavelliä. Onneksi sentään välillä on ollut siedettävää ja vähän harvemmin oikeinkin ihanteellista. Tallin ulkohommat on kuitenkin tehtävä säässä kuin säässä, vaikkei ratsastustunteja olekaan. Kesää kaipaan kyllä jo ja paljon! Mutta ihanaakin on tosiaan ollut. Silloin, kun lumi on peittänyt maan on ollut mukava puuhailla ulkosalla kaikenlaista. Kartanon sisustuksessa ei ole vähään aikaan tapahtunut mitään uutta. En ole kerta kaikkiaan ehtinyt edes miettiä mitä tänne voisi hankkia. Kevään trendit eivät ole minulla tiedossa, mutta toisaalta eipä tällaisessa vanhassa talossa tarvitse ollakaan uusinta uutta. Vanha sopii paremmin. Mutta toki välillä kaipaisi vähän jotain piristystä ja etenkin kevättä kohti kun mennään, niin kaikenlaisia ajatuksia tulee mieleen. Tuvan verhot olisi kiva vaihtaa vaikka valkoisi

Kakunkoristekurssilla

Hei! Vietin viikonlopun kurssilla, jonka aiheena olivat kakun koristeet. Teimme erilaisia kukkia monella eri tekniikalla. Ruusut olivat pääosassa. Ne ovatkin kovin suosittuja kakunkoristeita, joten ruusuista on hyvä aloittaa harjoittelu. Kurssin vetäjänä toimi erittäin taitava vietnamilaissyntyinen Leena. Hänellä on käsityö- ja konditoriayritys Kauhajoella, sekä pitkä kokemus koristeiden valmistuksesta. Hän oli myös aika vaativa. Parin tunnin nyhertämiseni tuotos ei aina kelvannut, vaan se surutta mytättiin ja käskettiin aloittaa alusta. Pienen harmituksen jälkeen oli taas motivaatio huipussaan luoda jotain vielä parempaa. Aivan ihana opettaja oli Leena. Monta onnistunuttakin ruusua sain aikaiseksi, kun ensin vähän harjoittelin. Jään innolla odottamaan jatkokurssia. Ostin myös tarvikkeita kotiin ja nyt voin sitten jatkaa harjoitteluani omin päin. Tämän kukan kanssa on aloitettu värjäämällä massa ensin karkkivärillä siniseksi. Sen jälkeen kaulittiin massa ohueksi levyksi ja p

Lehtijuttu meidän perheestä Kurikka Nyt-lehdessä

Heippa taas! Kerroinkin teille jo aiemmin meistä tehdystä lehtijutusta, mikä julkaistiin Kurikka Nyt-lehdessä jokin aika sitten. Jos haluatte päästä sen lukemaan, niin laitan linkin mistä löydätte lehden kokonaisuudessaan. Siellä on paljon muitakin kiinnostavia yrityksiä ja ihmisiä esiteltyinä. Eli täältä lukemaan lisää! Kiitos kuvaajalle ja kirjoittajalle hienosta jutusta ja kiitos myös Kurikan kaupungille, että saimme olla mukana tuomassa omalta osaltamme Kurikan historiaa ja nykyhetkeä esille uudessa lehdessä. Olen muuten aloittanut uuden blogin kirjoittamisen. Se sisältää lähinnä treenijuttuja. Käykää kurkkaamassa, jos kiinnostaa! Blogiin pääset  täältä. Mukavaa viikonloppua ja ulkoilkaa nyt kun on hyvät kelit!           Niina                     

Unohdettu laatikko

Monet teistä tietävätkin kiinnostukseni vanhoja esineitä kohtaan ja etenkin talosta löytyviä esineitä. Oikeastaan ei tarvitse löytyä kuin esimerkiksi vanha joulukortti, niin olen taas huomaamattani vajonnut jonnekin sadan vuoden päähän tästä hetkestä. Pitkään aikaan en ole antanut itselleni lupaa siihen. En ole uskaltanut kurkistaa laatikkoon, joka kiinnostaa minua kovasti. Pelkään, että sen jälkeen en saa töitäni tehdyksi tai valvon aamun pikku tunneille ja olen kuoleman väsynyt seuraavana päivänä. Mutta tänään, tänään minusta alkoi tuntua siltä, että ehkä voisin ihan pikkuisen vain. Lapset olivat nukkumassa jo ja iltatalli tehtynä. Keittiö ihan hyrskyn myrskyn, mutta silti. Ihan hetkeksi vain. Ja mitä sieltä löytyikään... Sonni Yritys, lehmät Varpu ja Henna. Vanhimmat kantakirjatodistukset ovat 30-luvun alkupuolelta. Ja nämä upeat hopeiset aterimet. En ole koskaan aikaisemmin huomannut näitä. Sorsakoskea ovat veitset. Kahva on yllättävän painava ja veitsen yläreunas