Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta.
Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne?
Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat olivat säilyneet. Minä muistan nähneeni lapsena näitä vain mummolassani. Omassa lapsuudessa konvehtirasiat olivat jo vähän samanlaisia kuin nykyään. Ei ollenkaan niin hienoja.
Ehkä voisin nyt kerätä rasioihin jotain vanhoja muistoja. Jospa työnnän ne sitten takaisin korkealle yläkaappiin ja annan niiden jäädä sinne odottamaan uutta löytäjäänsä...
Niina
Kyllä ne on olleet kauniita, nuo rasiat. Olen nähnyt tuollaisssa valokuvia tai vanhoja kirjeitä säilytettävän. Ja nyt kun alkaa ajattelemaan, niin saatujen kirjeiden säilyttäminen on ollut hyvin kaunis ja hellyyttävä tapa. Nykyisin ei juuri kirjeitä kirjoiteta, mutta jos kirjoitettaisiin, voisin kuvitella, ettei niitä välttämättä säilytettäisi kaikkia;) Maailma on hiukan muuttunut...
VastaaPoistaTunnen nostalgian!
VastaaPoistaMeillä oli joskus tuollainen ruusuinen ja mummollani muistan lapsena nähneeni tuon japanilaishenkisen hyllyssä!
Muistojen virtaa!
Leppoisaa viikonloppua täältä Mantelilaaksosta!