Siirry pääsisältöön

Pyykkipäivä



Meillä pyykkiä pestään vähintään jokatoinen päivä, jos ei halua hukkua pyykkivuoreen. Ostimme uuden isomman pesukoneen juuri, kun vauva oli syntynyt ja se on helpottanut kummasti tätä urakkaa. Peseminen on muuten ihan ok, mutta että sitten inhoan puhtaitten pyykkien viikkailua ja kaappeihin viemistä. Joskus aikoinaan silitinkin kaikki vaatteet ensin, mutta nyt siihen ei ole aikaa. Silitän vain jos on pakko.

Syy, miksi otin pyykinpesun puheeksi on tämä kapistus. Meillä on tälläinen veivattava pyykinpesukone. Heh, ei siis käytössä vaan koristeena. Tämäkin on talon vanhaa esineistöä. Härveliä tutkittuani, asenteeni pyykkejä kohtaan on ehkä hieman muuttunut.


On pakko todeta, että turha valittaa tämän päivän pyykkihuollon raskautta. Tuon veivaamiseen tarvitaan raakaa voimaa, etenkin jos pyykkiä on runsaasti pestävänä. Hauska kapistushan tämä tosin on ja hieno myös.

1930-luvulla kehitettiin Töpinä- niminen pyykinpesulaite, jolla kampea pyörittämällä saatiin olakkeet tynnyrin sisällä liikuttamaan pyykkiä ympäri. Pesuaineena käytettiin omatekemää saippuaa. Vesi valutettiin pois alareunassa puutapin alla olevasta reijästä. Tällä "pesukoneella" pesutulos ei ollut kuitenkaan kummoinen ja verrattaessa pyykkilaudalla pesuun ei keventänyt työtäkään merkittävästi. Kuvan laite on Epilän Konepaja Oy:n tuotantoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

Eteisen vanha talonpoikaiskaappi ja vanhat matkalaukut

Ullakolta löytämäni vanhat matkalaukut päätyivät lopulta arkieteisemme talonpoikaiskaapin päällistä koristamaan. Voi, kun tykkäänkin niistä juuri tuolla. Laukkuja on meillä vielä vaikka kuinka paljon tallessa ja mikä parasta, niin niiden sisältä löytyy vielä kaikenlaisia vanhoja aarteita. Kirjoja, lehtiä, kirjeitä ym.       Pidän kovasti kaapin yksityiskohdista ja kuluneesta pinnasta. Tuo puinen ympyränappi on aivan ihana katseen kiinnittäjä.     Emme ole halunneet maalata kaappia, vaan se saa olla oma kulunut itsensä. Montaa väriä se jo kantaakin mukanaan. Valkoisen maalin alta löytyy vaaleanvihreää väriä, sekä jossain kohtaa pilkistää myös tummanruskeaa.         Niina      

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä. Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.  Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lau...