Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo 1400-luvulta. Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä.
Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.
Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan.
Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä
holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee
tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai
seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen
lautamuotti. Kivet muurattiin muotin päälle kohtisuoraan. Vasta kun kaikki kivet
ovat paikallaan, holvi holvautuu, eli kantaa itsensä. Kun laasti oli kuivunut,
muotti purettiin.(Lähde: www.kajaaninlinna.fi)
Kellarin sisäpuolella olevat kivenlohkareet ovat luonnonkiveä, jotka on käsin hakattuja. Muuraamiseen on käytetty kalkki- tai kalkkisementtilaastia. Ilmanvaihto on toteutettu seinän yläosassa olevan aukon kautta.
Kellareihin tehtiin usein kaksi ovea, joiden väliin jäi lämpötilaeroja tasaava halssi. Liekö tässäkin ollut joskus toinen ovi.
Jokin aika sitten isäntä kavereineen kävi tutkimassa kellaria metallinpaljastimen kanssa, josko sinne olisi kätkettynä aarre. Ja olihan siellä. Muutamia kolikoita 1800-luvulta.
Tänä päivänä kellari on tyhjillään. Tännehän saisi vaikka minkälaisen pienen piilopirtin, missä kuumina kesäpäivinä olisi ihana käydä vähän vilvoittelemassa.
Vau, onpa mielenkiintoinen paikka!
VastaaPoistaSanoppa muuta :)
PoistaOlet Niina oikeassa. Siinä on ollut ikivanha lahonnut ovi jonka olen siivonnut pois. T:Olli
VastaaPoistaNo niin. Mikään ei jää huomaamatta :)
PoistaKiitos kun teit postauksen tosi mielenkiintoisesta paikasta. Aivan mahtavaa!
VastaaPoistaTosi kiva, että paikka kiinnostaa muitakin. Minusta on ihan uskomattoman kiinnostavaa, että kotimme alla on todella jotain niin vanhaa. Ja ilmeisesti aika harvinaistakin, koska lukemani perusteella näin hyväkuntoisia keskiaikaisia kellareita ei ole Suomessa paljonkaan jäljellä. Monissa on jouduttu korjailemaan vuosiensaatossa esim. tuollaista holvikattoa, joka meillä näyttäisi näin silmämääräisesti olevan aika hyvässä kunnossa.
PoistaOlen iloinen siitä, että pidät blogistani ja olet lisännyt sen suosikeihisi, kiitos :)
Ai niin, lisäsin blogisi tänne suosikkilistalleni :)
VastaaPoistaHieno kellari! Minä vuonna kartanonne olikaan rakennettu ennen siirtämistä, ja miksi se on siirretty? Vaikka asuttekin pohjanmaalla, ja me täällä vanhassa hämeessä, niin kartanonne on tosi tutunnäköinen minulle... Kartanonherran sukutilalla on nimittäin myös holvattu kellari, ja myöskin keskiajalta (aikaa en tiedä sen paremmin), mutta se on sisältä valkoinen. Senkin päälle rakennettiin talo sitten heti 1700-luvun alussa. Mielenkiintoinen ja kaunis kellari, mutta nykyään täysin käyttämätön.
VastaaPoistaMinäpä taidankin tehdä tarkemman postauksen tästä talon historiasta seuraavaksi. Tulee nimittäin muuten sen verran pitkä vastaus sinulle :) Ja olen sitä tässä useampaan kertaan jo meinannutkin.
PoistaKiva, että löysit tiesi blogiini, sillä nyt minä pääsin tänne ;)
VastaaPoistaYksinkertaisuudessaan täytyy todeta, että aivan mahtava talo teillä! Ja kaikki nuo vanhat esineet.. Mitä ihanuuksia! Hyppään siis ehdottomasti mukaan seurailemaan tätä!
Olet ehdottomasti tervetullut :)
PoistaHei, upea kellari! Siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Tuollaiset kivestä holvatut tynnyriholvit ovat tosiaan varsin harvinaisia. Ainakin meillä Turussa ne on useimmiten jossakin historian vaiheessa korvattu tiilisillä, usein jo keskiajalla.
VastaaPoistaTerveisin keskiajan arkeologi Turusta
Heippa Ilari Aalto! Olisi mielenkiintoista saada sinulta mahdollisesti tarkempikin arvio kellarin iästä. Olisiko tämä mitenkään mahdollista? Kiitos jo etukäteen. T: Isäntä
PoistaHei Olli!
PoistaMukavaa että olette kiinnostuneita talonne menneisyydestä. Ikävä kyllä kivikellareiden ajoittaminen on hyvin kinkkistä. Toistaiseksi käytettävissä ei ole ainuttakaan luonnontieteellistä menetelmää (esim. radiohiiliajoitus), jolla muuratut rakenteet voisi luotettavasti ajoittaa. Lisäksi samanlaisia kellareita on tehty pitkin keskiaikaa ja sen jälkeenkin. Tässä tapauksessa ajoitusta voi kuitenkin hieman yrittää viilata.
En tiedä, mihin blogissa mainittu Museoviraston ajoitus 1400-1500-luvulle tarkalleen perustuu, mutta se tuntuu hyvin uskottavalta. Kellarinne näyttää keskiaikaiselta, eikä ole mitään syytä olettaa, että se olisi tehty vuoden 1600 jälkeen. Toisaalta, jos tilanne on muodostettu 1400-luvun lopussa, ei kellari voi olla kauhean paljon vuotta 1500 vanhempi. Varovasti kellarin voisi sijoittaa 1500-luvun alkuun, mutta tämä on vain mutu tarkemmin Kurikan historiaa tuntematta. Joka tapauksessa teillä on puolen vuosituhannen ikäinen kellari, jollaisesta useimmat tallaajat voivat vain uneksia.
Ylipäätään vanhimmat kivestä muuratut kellarit Suomessa tunnetaan Turusta 1300-luvun lopusta. Kartanoissa sellaiset vaikuttavat yleistyneen 1400-1500 -luvuilla.
Kellarin käytöstä voisin vielä kommentoida, että se ei varmaankaan ole alun perin ollut jääkellari. Keskiajalla kellareissa säilytettiin usein niiden paloturvallisuuden vuoksi talon arvokkainta omaisuutta, kuten kankaita, lasisia ja metallisia tarjoiluastioita, oluttynnyreitä ja miksei Keski-Euroopasta tuotua viiniäkin. Jäätä alettiin Euroopassa säilyttää kellareissa 1700-luvulla, eikä näin varmaan Pohjanmaallakaan ole tehty tätä aikaisemmin. Teidän kellarissanne on siis säilytetty jäitä vasta 1700- tai 1800-luvulta alkaen.