Hei!
Myönnän, kiirettä pukkaa. Blogi on jäänyt taas unohduksiin, kun illalla en enää jaksa alkaa ajattelemaan mitään muuta kuin nukkumaan pääsyä. Ihan normaalia ja niin kovin tuttua vauvaperheessä. Kaikesta huolimatta, kyllä tämä vain on ihan parasta. En vaihtaisi päivääkään pois. Taidan viihtyä vähän liiankin hyvin kotiäitinä. Työelämä ei juurikaan houkuttele ja onneksi minulla jatkuu äitiysloma vielä vuoden loppupuolelle. En yhtään tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, enkä halua sitä vielä edes ajatellakaan. Eletään nyt tässä hetkessä ja nautitaan siitä.
Huomasitte varmaan, että blogissa on tapahtunut joitakin muutoksia. Suurin niistä on varmasti nimen vaihtuminen. Vanha nimi oli monien mielestä liian pitkä ja hankala muistaa, joten ajattelin että nyt olisi sopiva hetki se vaihtaa. Tämä voisi olla samalla vaikka uusi alku blogissakin tämän hiljaiselon jälkeen. Kokeilen, jospa saisin vähän useammin tehtyä juttuja tänne. Vanhan tutun tyylin lisäksi ehkä jotain uuttakin. Katsotaan, miten tämä tästä lähtee.
Puutarhan perälle on isäni toimesta alettu rakentaa lasten leikkipaikkaa. Omasta metsästä kaatoivat isäntä ja isäni tarpeita keinuja ja kiipeilytelineitä varten. Leppä kuorittiin ja niistä pystytettiin kehikko, johon mahtuu useampi keinu, renkaat ja vielä kiipeilyä varten oma osansa. Viime kesänä hankkimamme hiekkalaatikko siirrettiin sinne myös ja täytettiin hiekalla. Trampoliini löytyy ihan vierestä sekin. Kesän mittaan rakennellaan leikkipaikkaa lisää ja tehdään pohjatöitä. Parasta kuitenkin on, että siellä voi jo lasten kanssa leikkiä.
Meidän pienelle prinsessalle kuuluu hyvää. Hän kasvaa omalla käyrällään hyvin ja kehitystä seurataan nyt 2kk iän mukaisesti. Senkin osalta kaikki on kunnossa. Seuranta on kuitenkin tarkkaa ja fysioterapeutti on tukenamme tarvittaessa. Tyttö on nyt syntymäiältään reilun 5kk, joten aika kova kiriminen on, ennen kuin hän saavuttaa saman ikäiset kaverinsa. Pienillä keskosilla kehitystä seurataan korjatun iän perusteella kuitenkin kahteen ikävuoteen asti, jonka jälkeen vasta odotetaan ikätason vastaavan muita saman ikäisiä. Joka päivä teemme erilaisia pieniä harjoitteita, jotka tukevat jatkuvaa kehitystä. C on lisäksi erittäin rauhallinen tyttö, jonka vuoksi on hyvä muutenkin häntä vähän kannustaa liikkumiseen. Mutta kaikki tuntuu olevan tällä hetkellä hyvin ja me olemme äärettömän onnellisia ja kiitollisia siitä. Tiedän, ettei aina näin ole ja toivon että sellaisessa tilanteessa perheet saisivat kaiken mahdollisen avun ja tuen mitä on tarjolla. Nämä pienet ihmeet ansaitsevat mahdollisimman turvallisen ja normaalin lapsuuden, eikä sitä voi tarjota vanhemmat, jotka eivät voi itse hyvin. Uskon, että ne alkuhankaluudet, mitä ennenaikaisesti syntynyt lapsi kokee, aiheuttavat varmasti aina joitain traumoja ja sen vuoksi onkin erittäin tärkeää, että lapsi saa osakseen paljon rakkautta ja huolenpitoa. Me olemme jaksaneet olosuhteisiin nähden hyvin, mutta olen esimerkiksi itse ottanut kaiken avun vastaan mitä on tarjottu. Psykologin ja kriisihoitajan kanssa olemme käyneet kokemusta läpi ja läheisten kanssa on keskusteltu paljon. Luulen, että kun on ajoissa liikenteessä niin on ihan eri lailla edellytyksiä välttää erilaisia ongelmia. Vaikka ei juuri sillä hetkellä tuntuisikaan, että olisi tarvetta ammattiavulle, niin ei siitä kuitenkaan mitään haittaakaan ole, jos asioitaan ja ajatuksiaan käy vähän läpi.
Niina <3
Kiva oma leikkipuisto lapsille :) Meidän isot jo kasvoi ohi noista, mutta kohta saakin taas tulevaa pientä varten alkaa kehitellä hiekkiksiä ja keinuja :) Uusi nimi on kiva! Toivottavasti jaksat päivitellä usein, tätä on kiva lukea :)
VastaaPoistaKiitos! Leikkipaikka tuli kyllä tarpeeseen. Nyt ei tarvitse lähteä enää läheiseen leikkipuistoon, päästäkseen keinumaan. Te saatte myös pian aloittaa uusintakierroksen tämän elämänvaiheen kanssa. Vähän sama, kuin meillä silloin kun L syntyi :) Aina se vain on yhtä ihanaa saada seurata pienen ihmisen kasvua. Edelleen jaksamisia loppuraskauteen ja iloisia alkukesän päiviä! :)
Poista