Sateinen aamupäivä meni sisätiloja siivoillessa. Yritin myös tehdä paperille hahmotelmaa perennapenkistä. Se on hieman hankalan mallinen, koska pituutta on monta metriä ja leveyttä vain metri. Yritän saada sijoiteltua kasvit lomittain niin, että takan olisi pidemmät ja rehevämmät ja edessä hieman matalemmat kukat. Osan perennoista siirrän toisesta penkistä ja osa pitää käydä ostamassa. Näin alustavasti penkkiin olisi tulossa eilen istuttamieni liljojen ja daalioiden lisäksi ainakin kotkansiipiä, tarhapäivänliljaa ja akileijaa. Väreinä on pääasiassa punainen, vaalenapunainen ja valkoinen.
Pikku L on tänään täyttänyt 4kk. Yritin ottaa kuvia hänestä leikkiessään lattialla, mutta se olikin aikamoinen haaste, kun poika viuhtoo kokoajan käsillään ja jaloillaan. Hän on oppinut myös kiljumaan oikein lujaa ja harrastaa sitä kaikki valveillaoloaikansa. Meteli on melkoista, mutta voi miten tyytyväinen hän onkaan tästä hienosta taidostaan. Aika menee niin kovin pian ja kokoajan ajattelen, että pitää nauttia näistä vauvantuoksuisista hetkistä, vielä kun niitä on.
Koivunoksat vihertävät kauniisti maljakossa. Aina se vain jaksaa yllättää, miten nopeasti silmuista aukeaa lehdet. Kohta ne ovat myös ulkona puissakin näkyvillä, ihan yllättäin.
Ostin viime sunnuntain peräkonttikirppikseltä hauskan taulun, joka on kuvakollaasissa. Toivottavasti vieraamme ymmärtävät sen olevan vitsi ;) Sunnuntain asuuni kuuluvat housut eivä muuten ole mummokalsarit, jos joku niin erehtyi luulemaan.
Taidampa mennä ulos vielä katsomaan onko maasta noussut uusia kasveja esiin. Se on aina yhtä hauskaa puuhaa. Sitten huomenna jos pääsisi sen kukkapenkin kimppuun.
Haasteita sulla kukkapenkin teossa..meille tehtiin pihasuunnitelma,joka oli ehkä liian vaikea toteuttaa.pitkiä pitkiä kukkapenkkejä esim.pensasaidan eteen metritolkulla kahdella sivulla.muuten ok,mutta miten ehtii niitä hoitamaan..ja saada kasvit nousemaan talven jälkeen.
VastaaPoistaKyllä, haasteiselta tämä tosiaan tuntuu. Ja kasvien pitäisi olla helppohoitoisiakin vielä.
Poistamulla ihan sama haaste. Pitkä, paahteinen kukkapenkki navetan seinustalla. Ajattelin siihen punahattuja ja päivänhattuja (houkuttelevat hirveästi perhosia), muta sitten pitäisi vielä keksiä jotain jo alkukesästä kukkivaa... hmmm. Ei muuten ole ihan helppoja nämä perennapenkkien suunnittelut, jos haluaa, että joku kukkii koko kesän, kasvit sopivat yhteen ja vielä sopivat samanlaiselle paikalle... Ja sitten kun päätät, mitä haluat, et rehkä saakaan niitä mistään...
VastaaPoistaTakuuvarmoja perennoja Suomen kukkapenkistä olivat muuten mirrinminttu (kukkii koko kesän) ja jättipoimulehti, joka sopii tosi hyvin taustaksi tai reunuskasviksi. Varsinkin siniset kukat tulivat tosi kauniisti esiin sen vierellä.
Tännekin tulee yhteen toiseen, vähän varjoisempaan pitkään penkkin (siis mulla onkin kaksi pitkää penkkiä...) akilleijoja ja jotain muuta...Akilleijaa siinä on ollutkin mutta penkki pitää uusia... Ja ainahan perennapenkkiin voi muuten laittaa myös yksivuotisia kesäkukkia...
On tosiaan niin monta asiaa mitä ottaa huomioon. Penkki on niin näkyvällä paikalla, että olisi kiva jos siellä kukittaisiin myös mielellään koko kesä. Varmaan tulen turvautumaan myös kesäkukkiin ainakin tänä vuonna. Voihan sitä penkkiä sitten rakennella vaikka ensi kesänä taas lisää, kun näkee ensin minkälaiselta se tulee näyttämään. Minusta vaikeinta on juuri sen hahmottaminen etukäteen. Mirrin minttu tosiaan, sitä meillä oli lapsuuden kodissanikin.
Poista