Alkuviikkomme on ollut touhua täynnä. Olemme ystäväni avustuksella perustaneet kasvimaan, istuttaneet kukkia, jutelleet lapsuusajoista, saunoneet, käyneet museossa ym. Mukavaa on ollut.
Vierailimme tosiaan tänään aamupäivällä Kurikan kotiseututalolla ja museossa. Katseltavaa riitti ja kiinnostavia esineitä myös. Uskaltauduinpa kiipeämään vanhaan vesitorniinkin, vaikka vähän hirvittikin. Museossa oli ihanasti esillä eri aikakausien esineistöä. Kiinnostavimpia olivat kivikautiset löydökset ja tietenkin rakastamani talonpoikaisesineistö. Ja sitten vanha kirkon jalkapuu, johon liittyy eräs tarina tämän tilamme kolmannesta isännästä.
Talon kolmas isäntä, Markus Kurikka nimeltään, oli syystä tai toisesta joutunut oikeuden eteen 20 ja 21. maaliskuuta vuonna 1651. Hän saapui paikalle myssy päässään ja täydessä humalassa oikeudelle uhitellen, jonka vuoksi hänet laitettiin jalkapuuhun päätään selvittelemään. Kun seuraava päivä koitti, ei tilanne ollut parantunut Markuksen osalta, vaan hän oli edelleen humalassa, eikä aikonut hatustaankaan luopua ja voudin napattu hatun hänen päästään Markus raivostui ja löi nyrkkiä pöytään sanoen: "Sellaista ei pitänyt tekemän voudin eikä kenenkään muunkaan, vaan piru hänet perikööt, hänellä oli ollut myssy päässään kuninkaiden ja ruhtinaiden edessä, joko sitten nyt! Istuessaan ensimmäisenä päivänä jalkapuussa Markus oli lähetellyt voudille ja tuomarille kasapäin herjoja, joita kappalainen Eskil ja autiovouti Heikki Simonpoika auliisti antoivat oikeuden tietoon. Vouti ja tuomari olivat Markuksen mielestä "kelmejä ja varkaita". Kihlakunnanoikeus ei ottanut juttua päättääkseen, vaan siirsi sen suoraan hovioikeuden käsiteltäväksi.
Suoraan hoviin siis :), hauska tarina, kiitos kun jaoit sen.
VastaaPoistaKyllä. Sellaasta kunnon pohojalaasta uhoa :)
Poista