Siirry pääsisältöön

Rengin tuvassa tapahtuu jotain


Vappu vietettiin perheen kanssa kotona. Vappupäivänä kävimme Seinäjoen vapputorilla ostamassa pallot ja lakut. Johan olikin porukkaa liikkeellä. Tuli vähän sellainen tunne, ettei vaunujen kanssa oikein ollut turvallista liikkua siellä tungoksessa ja lähdimmekin aika pian pois. Mutta kiva kun oli niin kaunis ilma ja illalla tehtiin vielä vähän pihatöitäkin yhdessä.

Olen taas jo aamusta aloittanut Rengin Tuvan siivoilua ja järjestelyä. Lattian päätin pestä ensin käsin juuriharjalla ja mäntysuovalla, koska se oli niin likainen. Vanhat lattiamatot lähtivätkin ihan toisella tavalla puhtaaksi tällä käsittelyllä. Meillä on paljon vanhoja räsymattoja, jotka eivät enää taloon kelpaa, mutta täällä ne menevät vielä ihan hyvin. Niillä saa tuon ruman muovimaton piiloon, jota ei ainakaan tänä kesänä vielä revitä irti.Vintistä löysin pari talonpoikaistuolia ja hetekan. Siellä oli myös sopivat verhot ja paljon pikkuesineitä. Yksi lempparini oli kuvan puukauha. Siitä tulee koriste seinälle.




Pikkuhiljaa sisustan paikkoja valmiiksi, koska pihatöitäkin on vielä vaikka kuinka paljon ja hommat on tehtävä kuitenkin vauvan ehdoilla. Hän kun ei nuku juurikaan kunnon päikkäreitä. Vaunuissa voin onnistua saamaan nukkumaan parikin tuntia, mutta siinä välillä hän heräilee n. viisi kertaa ja nukahtaa uudelleen pienen vaunujen työntelyn jälkeen. Mutta ihmeesti sitä kuitenkin pystyy tekemään lyhyessäkin ajassa, kun on hyvin suunnitellut kaiken jo etukäteen. Ei sitten kallis aika mene seisoskellessa ja miettiessä. Jos mahdollista, niin yritän tänään päästä vielä pesemään ikkunat ulkopuoleltakin. Siihen tarvitaankin tikapuita.


Mäntysuovan tuoksuisin terveisin Niina :)






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

Eteisen vanha talonpoikaiskaappi ja vanhat matkalaukut

Ullakolta löytämäni vanhat matkalaukut päätyivät lopulta arkieteisemme talonpoikaiskaapin päällistä koristamaan. Voi, kun tykkäänkin niistä juuri tuolla. Laukkuja on meillä vielä vaikka kuinka paljon tallessa ja mikä parasta, niin niiden sisältä löytyy vielä kaikenlaisia vanhoja aarteita. Kirjoja, lehtiä, kirjeitä ym.       Pidän kovasti kaapin yksityiskohdista ja kuluneesta pinnasta. Tuo puinen ympyränappi on aivan ihana katseen kiinnittäjä.     Emme ole halunneet maalata kaappia, vaan se saa olla oma kulunut itsensä. Montaa väriä se jo kantaakin mukanaan. Valkoisen maalin alta löytyy vaaleanvihreää väriä, sekä jossain kohtaa pilkistää myös tummanruskeaa.         Niina      

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä. Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.  Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lau...