Kartano keltainen

Meillä on viime päivinä tapahtunut pihapiirissä vaikka mitä. Olimme isännän kanssa jo pitkään miettineet, miten voisimme hyödyntää tarpeettomana olevia vanhoja porakiviä, jotka ovat peräisi tilan vanhan navetan kivijalasta. Sitten mies lopulta keksi, että tehdäänpä niistä terassi. Sorakuorma saapui jo samana päivänä, joten homma lähti vauhdilla käyntiin. Naapuria traktoreineen pyydettiin avuksi, koska kivet olivat sitä kokoluokkaa, ettei meidän vanha Massikka olisi niille voinut tehdä yhtään mitään. Kun kivet oli saatu aseteltua apuvoimien kera ja pohjatyöt tehtyä, alkoi laattojen asettelu. Miehet tekivät ahkerasti työtä ja saivat nopeasti valmista aikaan. Tänään vielä mies teki yksin jäljelle jääneet hommat ja sai kuin saikin terassin iltaan mennessä valmiiksi. Pari hassua päivää tähän meni, mutta työtä riittikin sitten ihan aamusta myöhäiseen iltaan saakka. Minä osallistuin projektiin ainoastaan kuvaamalla. Niin nopeaa toiminta oli, etten viitsinyt väliin mennä...

Aamupäivällä käytyäni kasvimaalla ja kasvihuoneessa kitkemässä, istahdin terassille lukemaan kirjoja. Löysin hyllystä vuosia sitten saamani kirjan Hevoslaitumilla ( Juha Erola, Markku Saastamoinen. Vudeka Hevostietokirjat). Se on ihanaa kesäluettavaa parhaimmillaan. Kirja on täynnä toinen toistaan kauniimpia kuvia ja se sisältää myös paljon tietoa laitumiin liittyen. Sopii hyvin myös "ei hevosihmisille". Tämä kirja saa aina muistelemaan niitä ihania kesiä kesätöissä hevostallilla. Ja myös kotona vietettyjä hetkiä omien hevosten kanssa. Siitä tulikin mieleeni eräs tapaus, kerran isäni kanssa maastoratsastusretkellä. Oli kaunis kesäpäivä ja tapani mukaan lähdin isäni kanssa ratsastamaan läheiseen metsään. Reitti kulki vanhan niityn poikki, joka oli niin umpeen kasvanut, että hädin tuskin polun erotti heinikon ja muun kasvillisuuden seasta. Kuljimme hevoseni kanssa edellä tämän niityn poikki ja jostain syystä ratsuni otti harha-askeleen polulla ja pahaksi onneksi astuikin ma...