Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2014.

Kansallispuvun jäljillä sekä DIYilyä

Kerrassaan mukava viikonloppu takana. Sain siskoni tänne pitkästä aikaa. Kävimme hänen ja L:n kummitädin kanssaan lauantai-iltana Seinäjoella syömässä ravintola Juurella. Ihanaa ruokaa ja muutenkin mukava paikka. Voin suositella lämpimästi. Söimme siellä viiden ruokalajin menun ja kyllä tuli maha täyteen. Välillä on ihana käydä syömässä oikein hyvin ja ajan kanssa. Ihan luksusta tällaiselle kotiäidille. Sen jälkeen oli vielä Jenni Vartiaisen keikka Rytmikorjaamolla ja sekin aivan mahtava. Paikka oli tupaten täynnä, mikä tietenkin näin raskaana olevalle tuotti pientä stressiä, mutta onneksi väljempää tilaakin sitten löytyi vähän etäämmältä lavaa. Nyt on sisko taas hyvästelty ja lähetetty kotimatkalle. Onneksi näemme taas viimeistään jouluna seuraavan kerran. Olen tässä viikonlopun aikana ruvennut tutkimaan kaapistamme löytynyttä kansallispukua. Lainasin kirjastosta kirjan nimeltä Kansallispukuja Suomesta( Leena-Liisa Lehikoinen ja Mervi Puhakka). Kirjasta löytyy kaikki myynnissä ol

Jouluaskartelua

Koska saa alkaa levittämään joulukoristeita ympäri taloa? Milloin voi ruveta kuuntelemaan joululauluja ja kaivaa tonttulakit esiin? Entä kyntteliköt ikkunoille? En millään malttaisi odottaa enää. Tuntuu, että vuosi vuodelta olen joulusta aina vain enemmän innostunut. Ja vaikka ensilumikin jo suli pois, ei se ole joulufiilistä vienyt. Olen siis päättänyt purkaa intoani askartelemalla koristeita. Tänään tein kirjakuusen ja joitakin tähtiä kirjan sivuista. Joulukalenteri taaperolle on myös valmistumassa. Kävin hankkimassa siihen pieniä muovieläimiä yllätyksiksi. Uskoisin sen olevan alle kaksi vuotiaalle sopivampi kuin esim. suklaakalenteri. Jos joka päivä syödään suklaata lähes kuukauden ajan, niin ei se kyllä kovin hyvä juttu voi olla. J:lläkin on oma legokalenterinsa odottamassa. Rautalangasta vääntelin tähden latvaan vielä ja Riihimäen lasipurkki sai ympärilleen jouluisen lahjanarun, sekä käpyjä ympärilleen. Siinä helppo ja nopea jouluinen asetelma.   Jospa innostut it

Vanha päästävedettävä talonpoikaissänky

Nyt on sänky valmis. Ollut kyllä jo hetken aikaa, mutta nyt vasta kuvia sain otetuksi. Kyseinen päästävedettävä on jälleen talon vanhaa kalustoa ja viettänyt viimevuodet ullakolla vähemmän edustavassa ulkomuodossaan. Väriltään se oli sellainen sinapinkeltainen ja pinnasta noen mustuttamakin vielä. 80-luvun tulipalossa moni huonekalu sai vaurioita, vaikka useimmat onnistuttiinkin pelastamaan ripeiden palomiesten ansiosta. Sängyn  hioi ja maalasi äitini, jolla on enemmän kokemusta näistä töistä. Vanha maali poistettiin lähes kokonaan ja siinäpä hommaa piisasikin. Pohjamaaliksi laitettiin valkoinen ja pintamaalissa on hieman siniharmaaseen taittuvaa sävyä. Olen väriin hirmu tyytyväinen. Sänky tulee sitten pikku L:n käyttöön ihan piankin. Siihen asti se saa toimia vielä vieraspetinä ompeluhuoneessa. Säädettävän pituutensa ansiosta myös aikuinen pystyy siinä nukkumaan. Sängyn iästä ei ole tietoa, koska vuosilukua ei löytynyt tästäkään. Eikä sen enempää tekijästäkään ole käsitystä.  

Puiden lomassa

Voi tätä syysväsymystä. Tai mitä lieneekin. Tekisi mieli vain nukkua ja nukkua. Ja silloin kun harvoin on siihen tilaisuus, ei olo ole päiväunien jälkeen yhtään sen pirteämpi. Ulkona oli kaunis päivä tänään, tosin kovin tuulinen myös. Otin kuitenkin kameran mukaan ulkoilemaan kanssamme ja sain räpsittyä vähän kuvia leikin lomassa. Etupihallamme on monta pihlajaa, jotka tänä vuonna ovat olleet hurjan marjaisia. Kauniita ne ovat vieläkin, vaikka lehdet rupeavat jo putoilemaan maahan. Pidän kovasti pihapiirimme runsaasta puulajitarjonnasta. Sieltä löytyy koivuja, vuorimäntyjä, kuusia, lehmus, pihlajia, hopeapajuja, tuomia ja varmaan vielä joitain muitakin lajeja, mitä en tähän hätään muista mainita. Puut ja kasvit ovat alkaneet kiinnostaa ihan erilailla kuin joskus nuorempana. Pidin kyllä kovasti jo lapsena metsäretkistämme isäni kanssa. Hän mielellään kertoi meille eri kasvien ja puiden nimiä, sekä opetti tunnistamaan lintuja äänien ja ulkonäön perusteella. Minulle taisi olla silloin k

Syysillan pohdintoja

Hämärtyneet syysillat saavat kaivamaan taas kynttilät esiin ja sytyttämään ne iltaisin. Ne saavat kummasti rauhoittumaan vilkkaan päivän päätteeksi. Pitkästä aikaa olen ruvennut katsomaan iltaisin myös telkkaria. En nyt tiedä onko se niin hyvä harrastus, mutta tämän ansiosta olen malttanut istua edes hetken paikallani ennen nukkumaan käymistä. Nyt on selvästikin tullut se hetki, kun on ihan pakko vähän hidastaa tahtia. Ohjelmaa on viikon jokaiselle päivälle tullut haalittua sen verran, ettei enempään pystyisi. Raskaus pistää väkisinkin rauhoittumaan ja pakottaa välillä kesken touhujenkin istumaan alas. Suoraan sanottuna minua hieman ärsyttää se. Tiedän kuitenkin, että on viisainta kuunnella omaa kehoa, jolloin sekä vauva että minä voimme paremmin. Minulle tämä raskaus on jo kolmas, mutta silti niin kovin erilainen kaikkine tuntemuksineen. Yritän kovasti oppia nauttimaan tästä odotuksesta, vaikka tiedän että olen enemmän sitä tyyppiä, joka vetäisi sen mieluusti läpi pikakelauksella j

Esittelyvuorossa saunaosasto

Minua pyydettiin jokin aika sitten esittelemään talon ns. uudempaa puolta, eli siipeä, jossa sijaitsee arkieteinen, saunaosasto, pannuhuone ja kodinhoitohuone. Täältä on kulku myös terassille. Tällä kertaa näytän millainen saunaosastomme on. Tämä tila on rakennettu 1800-luvulla. Vasemmassa päässä olevaan autotalliin isäntä keksi rakennuttaa suuren saunan ja suihkutilan sekä pukuhuoneen. Vanhasta saunasta ja pesuhuoneesta tehtiin tilava kodinhoitohuone. Remontti ajoittuu vuoteen 2009-2010.   Pukuhuoneeseen valmistui aivan hiljattain isäni toimesta kauniit penkit, jotka on höylätty puistomme vanhasta ja paksusta kuusesta, jonka kaadossa minäkin olin pari kesää sitten mukana. Muistan sen aina. Pelkäsin ihan hirveästi, että puu kaatuu isännän tai talon päälle. Näin komeat penkit niistä kuitenkin tuli. Käsittelyä vailla vielä ovat.   Kaksi suihkua on aika ehdoton juttu, kun porukkaa on saunomassa enemmän kerralla. Myös tilava suihkutila on silloin mukava.   Puukiuas

Iloista syyskuuta!

 Kyllä on bloggaaminen taas jäänyt, kun kaikenlaisia projekteja on itselleen tullut ottaneeksi. Yhtä sun toista mukavaa on sattunut ja tapahtunut viimeaikoina, josta johtuen tämä harrastus on saanut jäädä tauolle. Hevosia on tullut lisää, jonka ansiosta koen olevani jo kuin mikäkin tallinpitäjä. Ompa hassua. En olisi itseäni ihan heti uskonut tässä roolissa näkeväni, kun katsoo muutamaa vuotta taaksepäin.  Yritin tehdä välillä jotain ihan muuta, mutta kaipa tämä hevostyttöys on vaan niin juurtunut minuun, ettei sitä vastaan kannata taistella. Hevoset tuovat mukanaan myös ihania uusia ihmistuttavuuksia, joista iloitsen kovasti. Työmäärän lisääntyminenkään ei juuri tunnu, kun tästä nauttii niin paljon. Viikonloppuna ovatkin sitten Asu ja Elä-messut, joissa meidän kotimme on mukana. Se onkin aivan uusi kokemus meille. Toivottavasti ihmiset innostuvat tulemaan paikanpäälle. Tilalla on pitkä ja kiinnostava historiansa, jonka monet lukijat ovat varmasti täälläkin saaneet huomata. Eli ei m

Kukat kauniit kivimuurilla

Parkkipaikan kivimuuri on ihana. Onneksi keksimme tehdä sen. Etupiha sai ihan uudenlaisen ilmeen porakivien myötä ja parasta on tietysti se, että saimme nämä upeat kivet hyödynnettyä. Aidan päälle voi asetella vaikka kesäkukkia, kuten kuvista näkyy...   Jo vanha Äiti-kissa synnytti alkukesästä kolme suloista pentua, jotka saimme lopultakin pyydystettyä satulahuoneeseen. Emo oli siirtänyt pennut pihan vanhan lautakasan alle, josta J ne sitten huolellisesti houkutteli luokseen ja kantoi turvaan. Nyt Äiti-kissa viettää niiden kanssa tyytyväisenä aikaa satulahuoneen pehmeällä nojatuolilla ja pennut kesyyntyvät kun niitä käy yksi jos toinenkin siellä ihastelemassa ja sylittelemässä. Pentukuvia luvassa myöhemmin.      Kesä se tuntuu vasta alkaneen. Helteet ovat tuoneet mukanaan tukalan olon, jonka vuoksi pihalla tulee vietettyä aikaa vasta illalla, kun on jo hieman viileää. Hevoset juovat vettä ennätysmääriä ja välillä niitä pitää viilentää suihkuttamalla vettä niskaan. Mi

Piikojen kamarissa

Piikojen kamareissa on ollut kesän mittaan yövieraitakin jo. Meidän isommat lapset nukkuivat alkukesästä suuremmassa huoneessa useammankin yön peräkkäin. Ihan tuli oma lapsuus mieleen ja se tunne mikä oli aitassa nukutun yön jälkeen. Ja ne lapsuuden kesät muutenkin. Ne olivat niin kivoja. Toivon, että omatkin lapset saavat samankaltaisia mukavia muistoja kesistään, mistä sitten ammentaa vuosien varrella. Tässä pienemmässä huoneessa on makuupaikka kahdelle. Saimme naapurista kivat vanhat sängyt, jotka sopivat tänne todella mukavasti. Alakerrassa olevasta rengin tuvasta kannoimme pöydän huoneeseen myös.         Eilisilta meni tarhojen lauta-aitaa rakennellessa. Piti ruuvailla vain pari puuttuvaa lautaa nopeasti kiinni, mutta innostuin korjailemaan sitä vähän enemmän ja aikaa hujahtikin hommassa kolme tuntia. Nyt tarha on sitten maalia vaille valmis. Pakko myöntää, että minusta siitä tuli aika hyvä, vaikka yksi tolppa onkin kuulemma vinossa. Se tekee siitä vain eläv

Pieniä hankintoja ja uutisia

Heti alkuun kerron, että nyt jos koskaan kannattaa käydä piipahtamassa Kurikassa  Sisustus Ruufuksessa , koska siellä on juuri nyt alessa paljon tuotteita jopa -50%. Kävin itsekin tekemässä pieniä heräteostoksia, joista yksi oli tämä lautasteline. Sen voi täyttää myös tarvittaessa leivonnaisilla, kun laittaa vain yhden lautasen kuhunkin kerrokseen.     Ja sitten ne uutiset. Kurikassa on järjestetty vuosittain Asu & Elä-tapahtuma, jossa esitellään erilaisia asumismuotoja. Tutustumiskohteita on ympäriinsä ja tänä vuonna meitä pyydettiin mukaan. Nyt on siis mahdollisuus tulla tutustumaan myös meidän kotiimme ensimmäistä kertaa. Aika upeeta, vai mitä? Se tietää tietenkin yhtä jos toista hommaa täällä, mutta toisaalta onpahan hyvä syy laittaa paikkoja kuntoon. Kodissamme ei ole aikaisemmin vieraillutkaan kuin ystäviä ja tuttavia, joten vähän tämä projekti myös jännittää. Olen yrittänyt kuitenkin ajatella, että tämä on ensisijaisesti meidän koti, jossa eläminen näkyy ja ni

Juhannustunnelmaa kukkaloistosta

Niin sitä ollaan jo pitkällä kesässä, vaikka vastahan tässä ihasteltiin hiirenkorvia. Pihamaa on juuri nyt parhaimmassa kukinnassaan ja vaikka kelit eivät ole viimepäivinä olleetkaan toivotunlaiset, niin tänään oli jo hiukan lämpimämpää vaihteeksi. Ehkä juhannuksena ei sittenkään sada lunta. Juhannusruusu kukkii juuri oikeaan aikaan ja kylläpä siinä vasta onkin runsaasti kukkia. Tuoksu on päätä huimaava kun tuosta kävelee ohi puutarhaan. Tallin seinustalla ovat orvokit vanhoissa perunalaatikoissa. Kompostimullassa ja hevosenlannassa ne kasvavat näköjään oikein rehevänä. Vanha kukkapenkki sai uuden ilmeen, kun perennat aseteltiin uudelleen ja kesäkukkia istutettiin etualalle. Siitä tuli oikein kiva. Parkkipaikalle siirsimme vanhoja porakiviä reunukseksi ja nyt koko etupiha näyttää suuremmalta ja siistimmältä. Uuden terassin puolelle emme ole vielä hankkineet kalusteita, eikä oikein edes tiedetä millaiset sinne kävisivät parhaiten. Asiaa pitää vielä siis miettiä. E