Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2015.

Joulurauhaa

Joulu tuli taloon, vaikka tänäkin vuonna yksi läheinen vietti sen sairaalassa. Eli aattona vierailimme myös osastolla. Kaikki on onneksi hyvin, joten nyt hänen ei tarvitse kuin keskittyä paranemiseen.

Isommat lapset olivat vuorostaan tämän joulun toisilla vanhemmillaan, joten sekin vaikutti suurelta osalta joulun tunnelmaan. Mutta joulumieltä ei puuttunut. Pienet tonttumme pitivät siitä huolen. Haimme myös lasten isomumman viettämään kanssamme joulupäivää. Joimme kahvit ja söimme torttuja sekä piimäkakkua, jonka jälkeen lauloimme salissa joululauluja mumman säestäessä pianolla. Aika mukava tapa viettää aattoa. Ilta kului perinteiseen tapaan jouluruokailun, lahjojen availun ja saunan merkeissä.

Jouluna korostuu se, miten läheiset ihmiset merkitsevät paljon. Kenenkään ei pitäisi joutua viettämään joulua yksin vasten tahtoaan. On myös valtava määrä perheitä, joissa joulu ei ole ilon ja rauhan juhla, vaan siihen liittyy mm. perheväkivaltaa, päihteitä ja mielenterveysongelmia. Työttömyys…

Betonitöitä, huopasaippuaa, servettiaskartelua ja pikkujouluihin valmistautumista

Olen totaalisesti haksahtanut näihin betonivaluihin. On hauska antaa mielikuvituksen lentää etsiessä sopivia muotteja. Silikoniset muffinssimuotit ovat sopivat betonille hyvin. Helppo irrottaa. Lauantaina on tallin pikkujoulut ja rengin tupaan tehdään kahvila sekä joulupuoti, jossa on erilaisia tekemiäni käsitöitä Muun muassa kuvissa esiintyviä. Koko syksyn olen illat viettänyt milloin minkäkin tekniikan parissa. On hauska vaihdella niitä. En ole ollenkaan kudintyyppiä, koska haluan saada nopeasti työn valmiiksi.

Betonituikut ovat tosi kivan näköisiä. Näitä tulee varmasti myös omaan joulupöytään. Betonijuna on yksi lemppareistani. Junaa voi jatkaa niin pitkälle kuin haluaa. Betonikirjaimia valoin pahvisiin kirjaimiin, joita saa askartelukaupasta. Mattoveitsellä leikkasin kirjaimen auki, jotta betonin sai valettua sen sisälle. Pahvi ei ole kovin kestävä muottimateriaali, joten samaa ei pysty käyttämään välttämättä kuin sen yhden kerran. Servettiaskartelu on myös tosi hauskaa. Ostin Gr…

Pienen prinsessan synttäritunnelmia

Viime viikonloppuna juhlimme C:n 1-vuotissynttäreitä. Sankari itse oli iloisella mielellä ja kivoja kuviakin saatiin otettua. Herkkuja oli tietenkin tarjolla myös.


Kattaus laitettiin tällä kertaa ruokasaliin. Kermakakun täytteen tein Kinuskikissan mansikkatäytteen ohjeella. Tuli muuten hyvää. Tuo ihana tikkarikortti on Pastellipäivä- bloggaajan ihastuttava työ. Ostin tämän Kurikan joulumarkkinoilta, jossa hän oli myymässä tuotteitaan. Tutustukaa ihmeessä blogiin. Siellä on aivan ihania askarteluideoita. Karkkikuusi löytyi myös markkinoilta ja se oli hauska lisä herkkupöydässä. Meidän pieni päivänsäde. Aina yhtä iloinen, vaikka flunssakierre on vaivannut koko syksyn. Tänään saatiin lopultakin antibiootit. Toivotaan, että siitä on apua edes hetkeksi. Tässä maistuva ohje Pätkiskuppikakkuihin. Kuppikakkujen kupit löytyi Taitopuoti Paperinauhasta Seinäjoelta. Sinooperin viirinauha ja serpentiinit. Sinooperista hankitut paperiastiat, MallanMakeista Ilmajoelta paperipillit ja Ikean servet…

Kansainvälinen keskoslasten päivä

Tiistaina vietettiin kansainvälistä keskoslasten päivää. Tämä päivä meni sairaala-ajan valokuvia katsellessa ja muistellessa vuoden takaisia tapahtumia. Tasan vuosi sitten minut kiidätettiin ambulanssilla kohti Tampereen Taysia. Tuleva yö oli elämäni pelottavin ja tunteet menivät todellista vuoristorataa. Milloin olin täynnä huolta vauvasta ja milloin vihainen koko raskaudesta. Hetken päästä olin varma, että haluan kotiin ja perun kaiken. Olen niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jälkeenpäin ajateltuna ajatukseni olivat aivan hulluja ja typeriä. Mutta syy siihen oli varmasti se, kun kaikki tapahtui niin äkkiä. Aamulla olin ihan normaalisti viemässä hevosia ulos ja jakamassa niille heiniä. Neuvolakäynnistä olimme sopineet ja ajattelin, että voisin siivota tallin vielä ennen sitä. Onneksi en sentään tehnyt niin. Neuvolasta ohjattiin suoraan keskussairaalaan ja siellä tilanne oli jo sen verran kriittinen, että matka jatkui kiireesti Tampereelle. Ja minä olin kaikesta aivan shokissa. Mi…
"En ole kuin muut. Olen erilainen." Poikani kertoi näin pitkän keskustelumme päätteeksi. Tiedän miltä hänestä tuntuu, kun tuntee olonsa erilaiseksi ja ulkopuoliseksi. Ehkä ulkopuolisuutta kokee jokainen joskus, mutta lapselle se on ahdistava tunne. Muistan oman kouluaikani ja murheeni. Olen tuntenut itseni aina jotenkin erilaiseksi. Sitä ei varmaan kukaan päällepäin huomannut, koska parhaani mukaan yritin sekoittua massaan. Tunsin kuitenkin, että ajattelin monista asioista erilailla, kuin muut ikäiseni ja koin olevani monesti ikäistäni vanhempi. Joskus toivoin, että olisin osannut olla lapsi pidempään. Välillä oli erittäin vaikeaa sopeutua eri porukoihin ja usein tunsin oloni yksinäiseksi. Jotenkin sitä vain toivoisi ettei omien lasten tarvitsisi käydä samoja huolia lävitse. Ei toki kaiken tarvitsekaan mennä kuin vetta vaan. Toisinaan itsetunnon on hyvä saadakin pikku kolauksia, jotta ymmärtää mistä tässä elämässä on kyse. Balanssin on kuitenkin säilyttävä. Negatiivisten ko…

Ajattelemisen aiheita ja elämän makua

Olen erittäin iloinen, että sain tietokoneen vielä toimimaan, eikä näin ollen kaikki kuvakansiot tuhoutuneet. Pääsin tänään kuvailemaan pitkästä aikaa ihan kameralla. On tullut viimeaikoina otettua kuvia vain kännykällä, kun en ole voinut kamerasta siirtää mitään koneelle. Keli oli vähän turhan hämärä, mutta räpsin kuitenkin joitain kuvia ratsastustunnilta.

Meillä on useita ponikokoisia ratsastajia, joten toinen poni on ollut tarpeellinen. Minusta on myös kiva, että poneilla on toisensa. Hevoset ovat niin paljon isompia, että samassa laumassa pikkuinen poni joutuu kokoajan pinnistelemään ollakseen uskottava. Tallielämä on kasvattavaa. Täällä tutustutaan uusiin ihmisiin. Tallipuuhia tehdään porukalla. Täällä ei katsota ikää, sukupuolta, ulkonäköä, taustoja. Hevoset eivät tuomitse eivätkä mielistele. Ne ovat juuri sitä sinulle, kuin mitä sinä olet niille. Kun uskot itseesi ja luotat taitoihisi, niin hevonen nostaa jalkansa ylös, kun haluat puhdistaa kavion. Itsetuntosi kasvaa, kun huom…

Mun tiistai

Oletteko koskaan kirjanneet päivänne tapahtumia paperille? Minä päätin kokeilla. Myönnettäkööt, että kirjoitin listan nyt ihan ulkomuistista vasta myöhään illalla, joten voi olla etten ihan kaikkea muistanut merkitä. Tästä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen.

Tiistai oli ihan normaali, ehkä sellainen keskivertoraskas päivä. Ei siis pahimmasta päästä ollenkaan.
Aamu alkoi vähän väärällä jalalla, mutta tämä ei ollut kenestäkään johtuvaa. Isäntä heittikin, että taisin nukkua vähän liikaa. Tämä nukkumisasia on kehittynyt meillä aika ajoin ihan ongelmaksi asti. Olemme molemmat univelkaisia kokoajan ja jos yhtenä yön saa nukutuksi poikkeuksellisesti pidempään kuin viisi tuntia, niin sehän saa näköjään olon vain entistäkin väsyneemmäksi. Viimeyönä unta taisi riittää jopa kahdeksan tuntia ja vain pari kertaa jouduin nousemaan lasten takia. Silti olo oli kaikkea muuta kuin pirteä. Kuitenkin puoleen päivään mennessä rupesi jo vähän helpottamaan. Iltapäivällä tallilla kiukku oli jo tipotiessä…

Lehtiä lehtiä erilaisia

Loppusyksy ja kovat tuulet ovat saaneet lehdet varisemaan puista. Puutarha on aivan monien eri puulajien lehtien peitossa. Juuri nyt ei vain oikein olisi aikaa haravoimiseen. Päivät on niin minuutilleen täyttyneet eri töistä ja pelkkä ajatuskin suurien piha-alueiden siivoamisesta tuntuu kohtuuttomalta urakalta. Olisi niin kiva laittaa pihaa ihan rauhassa vihellellen, mutta nyt on niin kiire, ettei kerkiä juuri sellaista edes ajatella. Joskus mietin, että kuinka paljon yksi ihminen pystyy tekemään työtä vuorokaudessa? Koska tulee seinä vastaan? Itse huomaan olevani vaarallisilla vesillä, kun unohtelen toistuvasti mihin olin juuri menossa, enkä pysty rauhoittumaan edes silloin kun siihen on mahdollisuus. Tarkkana pitää olla ja itseään kuunnella, ettei vaan pala loppuun. Yrityksen perustaminen on aina työläs projekti ja alkuun pitää tehdä hurjasti töitä ennen kuin saa homman hyvin alkuun. Minulla on siitä hyvä tilanne, että olen tehnyt tätä työtä jo kauan. Edellinen työnantaja antoi hyv…

Päiväleirejä ja tallielämää sekä luovuuden vimmaa

Koululaisten syyslomaviikko alkoi leppoisasti minullakin melkein vapaapäivällä. Tällä tarkoitan sitä, ettei tallilla ollut asiakkaita tänään. Meillä on nykyään melkoisen vilkasta tallipihalla ja täytyy kyllä myöntää, että pidän. En ole lainkaan rauhaa rakastava persoona, vaan ennemminkin toiminnan nainen. Miksi minusta tuntuu edelleen oudolta kutsua itseäni naiseksi? Vaikka olen jo kolmen lapsen äiti ja kai nyt tässä vaiheessa jo viimeistään pitäisi kokea olevansa nainen. Mutta pidän itseäni tyttönä, joka odottaa innolla uutta päivää ja sen tuomia haasteita. Juoksen edelleen joka paikkaan. En malta kävellä. On kivaa kiihdyttää vauhti nollasta sataan päästäkseen mahdollisimman nopeasti määränpäähän. Aikuiset kävelevät ja lapset juoksevat.


Meillä on huomenna päiväleiri. Lapsia tulee sopiva kuuden hengen porukka. Tallihommia ja ratsastusta on luvassa, sekä poniagilityä. Päivästä tulee ihan varmasti hauska. On myös kiva tutustua uusiin lapsiin, joita leirille on tulossa. Olen yllättynyt,…

Käsityöintoa ja vähän vuodatustakin

Sormuksen löydön jälkeen arki painaa päälle normaaliin tapaan. Sormuksesta ei tällä erää ole mitään uutta kerrottavaa, mutta jos jotain uutta ilmenee, niin kerron toki.

Nyt ihan muihin aiheisiin. Blogini on ollut mukava harrastukseni. Olen yrittänyt pitää tunnelman positiivisena, mutta silti todellisena. Kiitos teille lukijat, kun olette jaksaneet kiinnostua kirjoitteluistani. Kommentoikaa vaan rohkeasti täällä tai facebookin puolella. On mukava saada palautetta.

Elämä potkii välillä päähän meitä kaikkia, mutta väliin mahtuu onneksi monia hyviäkin juttuja. Kaiken kaikkiaan aaltoliikettä se tuntuu tekevän. Joskus tulee suurempia ja korkeampia aaltoja ja taas toisinaan loivempia ja pienempiä. Joskus harvoin on tyyntä. Tähän on vain sopeuduttava ja lähdettävä lipuen mukaan, vaikka välillä vähän pelottaisikin.

Pian on vuosi nuorimman tyttäremme syntymästä. Aika on mennyt nopeasti, vaikka alku oli aika piinaavaa aikaa. Viime joulun vietimme sekä sairaalassa että kotona. Erittäin sekavat …

Upea sormuslöytö! Löytyikö kartanoltamme Kuningattaren sormus?

Sormus on ollut nyt vahvasti tapetilla siitä lähtien, kun löytö tehtiin. Lehtikuvaajat ja toimittajat ovat vierailleet tilallamme jo useaan otteeseen ja komeat löytäjät ovat saaneet poseerata kuvissa harva se päivä. Kurikka-lehti teki ensimmäisenä jutun ja sen jälkeen myös Seinäjoen Sanomat täällä. Paikkakuntalaisia sormus kiinnostaa tietysti erityisesti, koska tämä on aivan ainutlaatuinen löytö Kurikassa. Myös pitkin Suomea on oltu kovasti kiinnostuneita sormuksesta. Viimeksi tänään kävi Ilta-Sanomien kuvaaja paikalla ottamassa kuvia tulevaa juttua varten. Seuratkaa siis Ilta-Sanomia myös.

Lupasin julkaista teille Gtk:n antamaa tietoa sormuksesta, sekä uuden kuvan. Tämän kattavan tutkimuksen pohjalta on tehty myös lehtijutut.

Sormus näyttää aivan uskomattoman upealta, kun valo läpäisee kiven. Tämän kuvan perusteella voi maallikkokin jo todeta, ettei kyseessä ole ihan mikään pikku löytö. Sormus on käsittämättömän kaunis ja mittaamattoman arvokas historiallinen esine, joka ansaitsee t…

Sormuksen mysteeri

Olemme elelleet jännittäviä aikoja ja odotelleet malttamattomina lisätietoa sormuksesta.
Sormus on gtk:lla edelleen tutkittavana, mutta olemme saaneet siitä erittäin mielenkiintoisen analyysin. Tässä vaiheessa en paljasta muuta kuin, että oma arvioni taisi mennä kuitenkin metsään, kun sanoin epäileväni sormuksen olevan peräisin ehkä jopa 1500-luvulta. Ihan pian saatte kuulla lisää.

Tänään on käynyt paikallislehti tekemässä sormuksesta juttua ja löytäjät on kuvattu löytöpaikallaan. Sormuksestakin olemme saaneet upean ammattilaisen ottaman kuvan ja kyllä se vähän erilaiselta näyttää, kuin oma kuvamme, joka löytyy täältä

Paremman kuvan julkaisen myös blogissa myöhemmin analyysin kera.




Niina 

Rakkautta ensisilmäyksellä. Askon 50-luvun sohva

Kun näin sohvan ensikerran, niin se olikin sitten menoa...





Sohva on verhoiltu uudelleen tällä ihanalla kukkakankaalla ja ajattelin heti, että tämä on saatava yläkerran hirsihuoneeseen. Huoneen sisustus on ollut vaiheessa jo pitkään ja sohvan ansiosta olen innostunut paneutumaan siihen taas uudella innolla. Tämä maalaisromanttinen tyyli sopii huoneen tummiin hirsiseiniin erittäin hyvin.

TODELLINEN LÖYTÖ! Erittäin vanha sormus

Viime syksynä isäntä teki minusta hieman arveluttavan heräteostoksen, nimittäin metallinpaljastimen. Ajattelin, että varmaan tuokin jää pölyyntymään talon nurkkaan turhana kapistuksena, eikä ihan halpanakaan sellaisena. Maa kerkesi jäätyäkin pian laitteen hankinnan jälkeen. Kesän aikana laitetta on kuitenkin käytetty muutaman kerran ja useita vanhoja tinanappeja, kolikoita, musketin kuulia 1700-luvulta, vyönsolkia ynnä muuta on sillä löydetty. Erittäin kiinnostavia löytöjä nämäkin. Mutta sitten yhtenä päivänä löytyi jotain erilaista. Isäntä oli harrastajakaverinsa kanssa tonkimassa meidän puutarhaa ja sieltä he kaivoivat ylös oikein löytöjen löydön. Kun näin sen, niin ihan kylmät väreet menivät pitkin kehoa.

Sormus on varmasti erittäin vanha ja yllättävän pieni. Juuri ja juuri meni minun pikkusormeni ympärille. Tällä hetkellä sormus on tutkittavana GTK:lla ja odotamme malttamattomina mitä siitä selviää. Oma arvioni sijoittuisi 1500-luvun tietämille. Epäilen, että kivi on punagranaat…

Uusia tuulia

Kiirettä pitää. Olemme hiljakseen perustaneet talliyritystä ja nyt pistäneet sen vauhtiin. Kursseja ja ratsastustunteja on luvassa syksyn mittaan, joten alan olla aika hyvin työllistettynä täällä ihan kotosalla. Mukava juttu ja suunta on varmaan oikea, kun kerran olen niin innoissani tästä kaikesta.

Järjestimme menneenä viikonloppuna avoimet ovet tallilla ja ihmisiä oli tosi kivasti liikkeellä. Meillä oli kahvilakoju, talutusratsastusta ja kirppis/käsityöpuoti. Myös keppariesteradan rakensimme pellolle. Ehkäpä tästä tulee vielä jokavuotinen juttu.

Avoimien ovien kahvila oli menestys. Ystävät auttoivat leipomisessa ja meillä olikin tämän ansiosta aikamoisen laaja valikoima erilaisia herkkuja. Kahvilahaaveiluni sai vain lisää pontta tästä. Olisipa ihana pitää pientä kesäkahvilaa. Puistossa ikivanhojen koivujen alla nauttimassa teetä tai vaikkapa lasillisen viiniä pienen pyöreän pöydän ympärillä. Mikä ihastuttava ajatus.  Olen iltaisin ommellut sisustusjuttuja innolla ja vienyt niitä …