Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2015.

Elämää suurperheessä

No millaista se elämä sitten on, kun lapsia pyörii ympärillä kasapäin ja hevosiakin on viisi sekä kissoja vaihteleva määrä. Kanin hankintakin on nyt haaveissa tämän kesän aikana. Ainakaan aika ei käy pitkäksi, eikä hiljaisia hetkiä juuri ole kuin yöaikaan. Koti on myös lähes aina sekaisin. Pyykkivuoret ovat hillittömiä. Kenkiä on eteisen lattiat pullollaan. Ne eivät pysy rivissä sitten millään. Pesukoneet laulavat, vessapaperirulla on aina loppu. Kokoajan on ruokailua tai ruuanlaittoa, hevosten ruokinnat mukaan lukien. Päässä pyörii paljon ajatuksia. Tekemättömiä töitä on aina, eikä ne lopu koskaan. Hammaslääkäriajat unohtuvat, anteeksi vain. Sitten on lasten viemistä, hakemista sinne ja tänne. Päivään mahtuu hetkiä kun vain katson tätä menoa ja mietin, että joku päivä minä matkustan jonnekin. Ehkä Italiaan. Kävelen siellä kauniina kesäpäivänä kevyesti liehuvassa kukkamekossani pitkin uskomattoman kauniita katuja ja vain minä ja omat ajatukseni seuranani. No niin, nyt paloi lettu! Ky…

Märkää ja kun kumisaapaskin on puhki...

Tässä muutama kuva eiliseltä päivältä. Rodo on vielä täydessä loistossaan. Tämän päiväinen sade oli piiskannut kukat vähän kurjaan kuntoon, eikä ne varmaan siitä enää parannu.

Aittakamarit saavat pian vieraita, kun tallillamme järjestetään ensimmäinen yön kestävä heppaleiri. Olen itse aivan innoissani siitä. Ja uskon, että myös leiriläiset. Minulle se onkin tuttua puuhaa, koska työskentelin vuosikaudet ratsutallilla, jossa oli vilkasta leiritoimintaa. Mutta onhan tämä eri juttu, kun järjestän kaiken aivan itse. Meillä on leiritoimintaa varten oikein hyvät puitteet ja uskon, että jatkossa tulemme järjestämään niitä lisää. Tänään on satanut koko päivän. Kurjaa, ei voi muuta sanoa. Kumisaappaani oli puhjennut. Sukka kastui ja muutenkin olo on ollut nuhjuinen. Kävin iltatallin jälkeen laidunta taas tiirailemassa. Ruoho oli kasvanut eilisestäkin silminnähden. Jotain hyvääkin siis. Pian hevoset pääsevät laukkaamaan villisti pitkin laidunmaata. Pohjakin on tiivistynyt tarpeeksi ja kestää h…

Piilopaikkoja puutarhassa

Tulikellukat(Geum coccineum)

Juhannus on juhlittu ja hyttysenpistoja raavittu. Vietimme keskikesän juhlaa ystäväperheen kanssa heidän mökillään ja täytyy sanoa, että eipä olisi enää mukavampaa voinut olla. Pienten kanssa reissaaminen oli kivuttomampaa, kuin mitä olin ennalta kuvitellut ja nyt tämän kokemuksen jälkeen uskallamme suunnitella jo seuraavaa reissua koko perheen voimin. Järvimaisemaa olen ikävöinyt täällä asuessani. Pieni veneretki sai minut muistamaan taas, kuinka järvi on ollutkin niin vahvassa osassa elämääni aiemmin. Onhan täällä sentään tuo kaunis Kyrönjoki, joka virtaa melkein meidän ikkunan alla, joten ei tässä mitään hätää ole.

Meidän puutarha, se on Suomen kaunein, jos minulta kysytään. Näen sen tänä kesänä ehkä vielä kauniimpana kuin aiemmin. Ehkä syynä on se, että alan jo muistaa sen kasveja ja osaan odottaa niiden kukintaa. Ja jotenkin sitä on aina vain enemmän alkanut arvostaa pieniä hyviä asioita. En minä tarvitse kuuta taivaalta. Saan elää mukavaa elämää, e…

2-vuotias perennapenkkini

Eräänä päivänä pari vuotta sitten sain idean perustaa pitkän kukkapenkin vanhan navetan kivijalan edustalle. Aloin innokkaasti kaivamaan maata ja jo puolessa välissä penkkiä tuli olo, että oliko tämä sittenkään niin hyvä idea. Penkki on pitkä ja melko kapea. Aika haastava siis. Tein kuitenkin työn loppuun ja toin vanhaa kompostimultaa monen monta kottikärryllistä pohjalle. Reunaan laitoin muutaman koivunrungon ajatuksena, että sitten kun ne lahoavat jossain vaiheessa, niin laittaisin tilalle jotain vähän pysyvämpää ratkaisua. Jo samana kesänä siirsin penkkiin pihastamme joitakin monivuotisia kasveja sekä ostin uusia. Tyhjiin kohtiin istutin kesäkukkia. Tänä kesänä penkki on jo aikamoisen rehevä, eikä kesäkukille enää löydy tilaa.

Kevätpikkusydän(Dicentra eximia) Särkyneeksi sydämeksi tätä meillä kotona aina kutsuttiin. Samaa sukua kuitenkin.  Tarhakalliokielo. Lajike "Weihenstephan". Ensi keväänä pitää muistaa jakaa silmupistokkaista. Mikäs tämä olikaan? Viime vuonna sen …

Vanhojen ikkunoiden kierrätystä

Olen kierrätyksen kannattaja kaikin tavoin, oli sitten kyse vaatteista, lastentarvikkeista, huonekaluista ja melkein mistä vain mihin kierrätys sopii. Meidän kotimme sisustus koostuu valtaosin vanhoista kalusteista ja siksipä tämä vitriini sopi hyvin joukkoon.



Kaappi on rakennettu kierrätysmateriaaleista. Tällä hetkellä se seisoo arkieteisessä vielä hieman toimettomana. Kaapin taustana oleviin maalaamattomiin ikkunanpokiin on kiinnitetty peilit. Alhaalla on vielä laatikko pikkutavaroita varten. Tämän kaapin on valmistanut kurikkalainen Perinneverstas Talonpoika. Niina