Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2013.

Terassilla muistellen

Aamupäivällä käytyäni kasvimaalla ja kasvihuoneessa kitkemässä, istahdin terassille lukemaan kirjoja. Löysin hyllystä vuosia sitten saamani kirjan Hevoslaitumilla ( Juha Erola, Markku Saastamoinen. Vudeka Hevostietokirjat). Se on ihanaa kesäluettavaa parhaimmillaan. Kirja on täynnä toinen toistaan kauniimpia kuvia ja se sisältää myös paljon tietoa laitumiin liittyen. Sopii hyvin myös "ei hevosihmisille". Tämä kirja saa aina muistelemaan niitä ihania kesiä kesätöissä hevostallilla. Ja myös kotona vietettyjä hetkiä omien hevosten kanssa. Siitä tulikin mieleeni eräs tapaus, kerran isäni kanssa maastoratsastusretkellä.

Oli kaunis kesäpäivä ja tapani mukaan lähdin isäni kanssa ratsastamaan läheiseen metsään. Reitti kulki vanhan niityn poikki, joka oli niin umpeen kasvanut, että hädin tuskin polun erotti heinikon ja muun kasvillisuuden seasta. Kuljimme hevoseni kanssa edellä tämän niityn poikki ja jostain syystä ratsuni otti harha-askeleen polulla ja pahaksi onneksi astuikin maa-…

Jugend tuoli

Valikoin yläkerrassa olevan suuren tuolimäärän joukosta tämän kauniin vanhan nahkatuolin esiteltäväksi. Tavaranpaljouden keskellä tuoli ei ole oikein ollut edukseen ja olen sen tähän mennessä sivuuttanut kylmästi. Suurin syy on varmaan se, että vintissä on useampikin tämän näköinen tuoli ja yksi niistä on aikoinaan tulipalossa nokeentunut pahasti ja kerran erehdyin siirtämään sitä sivuun ja sotkin sitten itseni sen noen kanssa. Olen luullut, että tämä tuoli on se sama sotku tuoli ja kiertänyt raukan kaukaa. Tänään tutkaillessa yläkerran huonekaluja lähestyin tuolia sen verran, että huomasin sen olevan ihan eri tapaus ja päätin kantaa sen hirsikamariin parempaan valoon katsottavaksi. Ulkonäöstä päättelin sen olevan Jugendin aikainen ja varmaan näin onkin. Tammea näyttäisi olevan myös.  Nahkapäällisiä pitävissä nauloissa on kaunis taottu pinta ja istuinosa on jousitettu. Pidän kovasti tälläisistä pienistä yksityiskohdista.

Tuoli saa nyt jäädä odottelemaan, jos sille joskus löytyisi so…

Uutta elämänalkua havaittavissa ja tunnustus

Aamu on ollut jälleen aurinkoinen. Kuinkahan kauan näistä keleistä saadaankaan nautttia. Ja tietääkö lämmin toukokuu sitten kylmää kesäkuuta? Toivottavasti ei. Meillä on reilun viikon päästä sukujuhlat ja porukkaa tulee viikonlopun ajaksi varmaan n.30 henkeä. Olisi toivottavaa, että kelit suosisivat.


Menimme jo kahdeksan aikaan aamusta vaunuttelemaan L:n kanssa, sen jälkeen kun J lähti kouluun. Kävin tietenkin ensimmäisenä kasvimaalla katsomassa, että oliko harso vielä paikallaan, sekä avaamassa kasvihuoneen oven. Kaikki vaikutti olevan kunnossa ja retiisin taimetkin jo nousivat hienosti mullan alta. Salaatti kasvaa hyvää vauhtia ja varmaan viikon päästä pääsemme jo syömään ensimmäisiä lehtiä. Eilen tein elämäni ensimmäisen nokkoskeiton. Muistan, että äitini sitä teki aina joskus, kun olimme lapsia. Silloin se ei oikein maistunut, mutta näin aikuisena sitä syökin jo ihan eri tavalla. Teen kyllä toistekin. Oli ihan hyvää keitettyjen munien kanssa. Netistä löysin ohjeen keittoon.


Vielä…

Ilta(päivä)tee omenapuun alla

Jänikset olivat käyneet popsimassa herneenvarret kasvimaalta ja jouduin tänään sitten kylvämään uudet tilalle. Salaatit ja porkkananvarret eivät olleet jostain syystä kelvanneet onneksi. Kävin ostamassa harsoa, jos sen avulla saisin herneetkin säästymään ainakin näin aluksi. Huomasin, että samat kaverit olivat vierailleet myös perennapenkissä ja syöneet Akileijan lehdet. Puisto olisi ollut niitä täynnä, mutta ilmeisesti kukkapenkissä on kivempi käydä ruokailemassa.

Kasvihuoneessa on mukava touhuilla. Laitoin sinne myös tilliä kasvamaan. Kylvin vähän lisää retiisiä  ja ruohosipulia vanhaan perunalaatikkoon, jonka asetin kasvihuoneen seinustalle.


Kukkivat omenapuut ovat inspiroineet minua viimeaikoina kovasti valokuvauksessa. Tänään asettelin puun alle pyöreän pöydän ja tuolin. Eikös vain olekin aika kaunis näky? Tässä nauttisi mielellään kupposellisen teetä. Suunnittelin, että illalla kun lapset ovat käyneet nukkumaan ja jos ei vettä sada, niin taidanpa juoda siinä iltateeni.




Nautinn…

Juhlahumua ja auringonlasku puutarhassa

Tänään on juhlittu J:n kaverisynttäreitä. Juhlat olivat onnistuneet ja meno oli mieletön, kuten voi kuvitella. Kymmenen poikaa saa aikaan aikamoisen määrän ääntä ja paikasta toiseen siirrytään vain juoksemalla. Mutta näin useampien synttärijuhlien järjestämisestä saadun kokemuksen ansiosta sitä osaa jo varautua aika lailla kaikkeen. Kun on tarpeeksi ohjelmaa, niin homma pysyy paremmin hallinnassa. Lapsille oli järjestetty ensimmäiseksi Vanhan Rengin arvoituksen ratkaiseminen. Kaikki alkoi kirjeestä, joka löytyi Rengin tuvasta. Vanha Renki oli kätkenyt tilalle aarteen, jonka vain rohkeimmat ja viisaimmat voisivat löytää. Tuvasta tuli etsiä ensimmäinen tavu, sekä vihje, joka johdatti Sammakkolammelle. Sieltä tuli etsiä seuraava tavu, sekä kiven koloon kätketty avain, joka sopi  Museon oveen. Museossa odotti esineiden tunnistaminen pareittain ja viimeinen tavu. Seuraavan vihjeen avulla päädyttiin kellariin, jonka ovella tuli tavuista saada aikaan oikea sana ja sen arvattuaan ovi kellari…

Ihanaa valkoista

Ihana viikonloppu takana. Rakas ystävä, joka on myös L:n kummitäti on ollut meidän seuranamme. Paljon on tehty monenlaista. Lauantaina repäistiin oikein ja lähdettiin ihan kahdestaan picnikille rantaan. Hyvää ruokaa ja juomaa oli tietenkin  pakattuna mukaan viltin kera. Vaikka picnik-reissu kesti vain pari tuntia, niin silti tuntui kuin olisi saanut viettää pienen loman. Ja kun seurakin oli mitä parhainta. Se olikin sitten ensimmäinen tämän äitin oma meno  vauvan syntymän jälkeen. Niin on tämän lapsosen kanssa tullut oltua tiiviisti kaikki lähes 5kk. Kukkia olen istuttanut tänään taas lisää ja tehnyt niistä erilaisia asetelmia, käyttäen aitasta löytämään "rompetta" rekvisiittana. Kasvihuone on saatu myös valmiiksi pohjia myöten. Nyt vielä illan mittaan istutan ne tomaatit ja muut sinne. Kyllä siitä kasvihuoneesta tulikin hieno. Aivan uuden veroinen. Isäntä sen laittoi ihan itse lasien asennuksesta pohjatöihin asti. Ja minä olen ikionnellinen nyt. Huone on sen verran suuri,…

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916)
Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä.

Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tilan nimi oli Wähä-Kurikka. Nykyään talo seisoo täysin samassa paikassa j…

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä.

Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.

 Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lautamuotti. Kivet muurattiin muotin pää…

Tulppaanit ja Orvokit

Eilen istutin lisää orvokkeja amppeleihin ja ruukkuihin. Orvokit punamultaisen aitan edustalla ovat erittäin mukava yhdistelmä. Olen myös siirtänyt taas vähän lisää kasveja perennapenkkiin. Mutta matkaa penkin päähän on silti vielä monta metriä. Kaipa se vielä joku päivä on valmis. Ongelmani on se, etten voi tehdä puutarhahommia kuin aina pienen hetken kerrallaan, joten projektit tahtovat hieman venyä.

Kasvihuoneeseen tulee uudet lasit tämän viikon aikana ja kun ne on asennettu on alettava kiireesti tekemään pohjatyöt loppuun, jotta saan lopulta ne kasvit sinne siirreettyä. Laskin, että minulla olisi neljää eri tomaattilajiketta tulossa. Härkätomaatti on niistä uusin tuttavuus.

J:llä on synttärit tulossa ja niitä juhlitaan kahtena eri päivänä. Ensi maanantaina on kaverisynttärit ja seuraavana sunnuntaina sitten juhlimme sukulaisten kanssa. Ihanaa nähdä taas sitä omaa porukkaa, jota onkin jo kova ikävä. Kovasti tässä olen suunnitellut tarjoomuksia. Ajattelin tehdä useampaakin eri kak…

Puistossa

Ihana lämmin sunnuntai! Uskaltauduimme vihdoin vähän pihahommiin sairastelujen jälkeen, kun olo oli tänään jo sen verran hyvä. Ärsyttäviä tuollaiset kesäflunssat. Ei millään haluisi viettää näitä aurinkoisia päivä nenäliinojen kanssa sängynpohjalla, mutta minkäs teet. Sain siirretyksi perennapenkkiin jo osan kasveista, joita kaivoin pihapiiristä. Isäntä puolestaan kaivoi kasvihuoneen pohjalta kammottavan heinikon pois, niin saavat työmiehet sitten tulla maanantaina mittailemaan, että paljonko lasia tarvitsee laittaa. Kivaa, että saadaan nyt lopultakin sekin asia kuntoon. Tomaatintaimia olenkin jo ulkoiluttanut ahkerasti aina päivisin, jotta karaistuisivat ennen muuttoa kasvihuonekotiin. Ja ne kasvimaan kylvöt itävät jo. Jee! Näitä elämän pieniä iloja. Puistomme vanhat puut ovat lumoavia. Paksujen satavuotiaitten runkojen seurassa tuntee itsensä niin kovin pieneksi ja nuoreksi. Mitä kaikkea ne ovatkaan ehtineet nähdä ja kokea. Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että osan saisi jo kaataa…

Pieni, mutta sitäkin tärkeämpi

Nyt on flunssa iskenyt kyllä ihan väärään aikaan. Ulkona olisi vaikka mitä tekemistä ja olo on kuin junan alle jääneellä. Viime yön nukkumiset oli sitä, että L heräsi puolen tunnin välein yskimään tai muuten vain ja sitä seurasi itku, joka loppui vain imettämällä. Tätä jatkui iltakymmenestä aamukuuteen. Sen jälkeen nukuimme sentään parin tunnin unet ilman heräämisiä. Hieman rankkaa, etenkin kun yöt ovat olleet jo kuukauden päivät vähän samaa settiä muutenkin. Rupesin jo etsimään jotain tietoa lempeästä unikouluistakin. Pakko kokeilla jotain, jos tämä ei rupea itsestään kohta helpottamaan. Katsotaan sitä sitten, kun pieni on ensin parantunut.

Kasvimaalle kylvimme tänä vuonna hernettä, porkkanaa, retiisiä ja salaattia. Kooltaan kasvimaa on aika pieni, koska kokemuksesta tiedän, että turha tehdä suurta maata, jos ei ole aikaa sitä hoitaa. Tämä on sitä kokoluokkaa, jonka vielä kitkee mielellään. Nyt odottelen kovasti siementen itämistä ja käyn kurkistelemassa vähän päästä, koska tämä ih…

Tarina vuosisatojen takaa

Alkuviikkomme on ollut touhua täynnä. Olemme ystäväni avustuksella perustaneet kasvimaan, istuttaneet kukkia, jutelleet lapsuusajoista, saunoneet, käyneet museossa ym. Mukavaa on ollut.

Vierailimme tosiaan tänään aamupäivällä Kurikan kotiseututalolla ja museossa. Katseltavaa riitti ja kiinnostavia esineitä myös. Uskaltauduinpa kiipeämään vanhaan vesitorniinkin, vaikka vähän hirvittikin. Museossa oli ihanasti esillä eri aikakausien esineistöä. Kiinnostavimpia olivat kivikautiset löydökset ja tietenkin rakastamani talonpoikaisesineistö. Ja sitten vanha kirkon jalkapuu, johon liittyy eräs tarina tämän tilamme kolmannesta isännästä.

Talon kolmas isäntä, Markus Kurikka nimeltään, oli syystä tai toisesta joutunut oikeuden eteen 20 ja 21. maaliskuuta vuonna 1651. Hän saapui paikalle myssy päässään ja täydessä humalassa oikeudelle uhitellen, jonka vuoksi hänet laitettiin jalkapuuhun päätään selvittelemään. Kun seuraava päivä koitti, ei tilanne ollut parantunut Markuksen osalta, vaan hän oli …