Siirry pääsisältöön

Terassi porakivistä




Meillä on viime päivinä tapahtunut pihapiirissä vaikka mitä. Olimme isännän kanssa jo pitkään miettineet, miten voisimme hyödyntää tarpeettomana olevia vanhoja porakiviä, jotka ovat peräisi tilan vanhan navetan kivijalasta. Sitten mies lopulta keksi, että tehdäänpä niistä terassi.



Sorakuorma saapui jo samana päivänä, joten homma lähti vauhdilla käyntiin. Naapuria traktoreineen pyydettiin avuksi, koska kivet olivat sitä kokoluokkaa, ettei meidän vanha Massikka olisi niille voinut tehdä yhtään mitään. Kun kivet oli saatu aseteltua apuvoimien kera ja pohjatyöt tehtyä, alkoi laattojen asettelu. Miehet tekivät ahkerasti työtä ja saivat nopeasti valmista aikaan. Tänään vielä mies teki yksin jäljelle jääneet hommat ja sai kuin saikin terassin iltaan mennessä valmiiksi. Pari hassua päivää tähän meni, mutta työtä riittikin sitten ihan aamusta myöhäiseen iltaan saakka.


Minä osallistuin projektiin ainoastaan kuvaamalla. Niin nopeaa toiminta oli, etten viitsinyt väliin mennä. Mutta olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen.

 
Terassista tuli aivan ihana. Nyt sitten grillijuhlia suunnittelemaan ja jotain kalustusta tälle kauniille aurinkoterassille.
 

 
 
Niina
 
 
 
 

Kommentit

  1. Kaunis tuli terassista ja hyvä idea käyttää porakivet tuohon. Meillä puretaan vanhempien tontilta vanha talo, ja siellä on myös porakiviä odottamassa. Voi olla, että pyydän jättämään jotain itselle talteen tulevaisuutta varten. Jos joskus saisi jonkun vanhan kesämökin entisöitäväksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Todellakin kannattaa ottaa talteen näitä kiviä, jos sellaisia käsiinsä saa. Vaikkei heti keksisikään tarkoitusta, niin ideoita voi syntyä myöhemmin :)

      Poista
  2. Tosi kaunis tapa hyödyntää vanhat kivet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mietimme pitkään, mihin voisimme kiviä käyttää. Sitten syntyi tämä idea, eikä ole kaduttanut :)

      Poista
  3. Aivan ihana blogi! Olen itse kotoisin myös Etelä-Pohjanmaalta ja ehkä joskus tulen olemaan vanhan sukutilan emäntä :) Juttutoiveena mulla olis, että kirjoittaisit tästä uudesta osasta, mikä näissä kuvissa näkyy. Mitä se pitää sisällään, koska se on rakennettu ja minkä takia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Bloggaaminen on mieluinen harrastus minulle :) Laitetaan juttutoiveesi korvan taakse. Yritän toteuttaa sen lähiaikoina. Hauskaa on, että ns. uusi osa talosta ei ole niinkään uusi, vaan sekin jo 1800-luvulta :) Pintoja toki uusittu.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä. Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.  Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lau...

Eteisen vanha talonpoikaiskaappi ja vanhat matkalaukut

Ullakolta löytämäni vanhat matkalaukut päätyivät lopulta arkieteisemme talonpoikaiskaapin päällistä koristamaan. Voi, kun tykkäänkin niistä juuri tuolla. Laukkuja on meillä vielä vaikka kuinka paljon tallessa ja mikä parasta, niin niiden sisältä löytyy vielä kaikenlaisia vanhoja aarteita. Kirjoja, lehtiä, kirjeitä ym.       Pidän kovasti kaapin yksityiskohdista ja kuluneesta pinnasta. Tuo puinen ympyränappi on aivan ihana katseen kiinnittäjä.     Emme ole halunneet maalata kaappia, vaan se saa olla oma kulunut itsensä. Montaa väriä se jo kantaakin mukanaan. Valkoisen maalin alta löytyy vaaleanvihreää väriä, sekä jossain kohtaa pilkistää myös tummanruskeaa.         Niina