Kartano keltainen

Niin on vuosi taas vierähtänyt. Monenlaista tapahtumaa on siihen mahtunutkin. Haasteita ja tekemistä on riittänyt. Silti hyvät fiilikset on vuodesta jäänyt, mutta seuraavalle en ehkä toivo ihan näin paljon uusia projekteja. Nyt voisi olla hyvä saada nauttia tästä nyt jo hyvin muotoutuneesta arjesta ilman suurempia muutoksia. Käynpä tässä vähän lyhyesti läpi kulunutta vuotta. Alkuvuodesta saimme kokea rakkaan nuorimmaisen syntymän, joka muutti tietysti omalta osaltaan elämäämme. Alkuaika menikin keskittyessä pieneen nyyttiin ja tutustuessa häneen. Voi, miten nopeasti pikkuvauva aika menikään ohitse. Nyt sitä jo taas kaipaa, vaikka on kyllä ihanaa seurata tuon taaperon kehitystä. Uusia asioita opitaan päivittäin. Maaliskuussa sitten keksin aloittaa tämän blogin pidon. Pakko myöntää, että aloitin tämän ihan hetken mielijohteesta, ilman suurempia suunnitelmia sen sisällöstä. Tuli vaan tunne, että tarvitsin itselleni jotakin ajatustyötä kodinpyörittämisen lisäksi. Ja tästä ...

  Pikku L oli ihmeissään kaikesta kimalluksesta ja hälinästä. Vauhtia riitti koko päiväksi ja tonttulakkikin pysyi kuin ihmeen kaupalla menossa mukana.       Ensimmäinen oma paketti jännitti sen verran, että äiti sai auttaa avaamisessa.     Ja sieltä paljastui aivan ensimmäiset kengät.       Jouluaatto oli ihana siitäkin huolimatta, vaikka meillä ei tänä vuonna ollutkaan aattoiltana lapsista kuin pikku L paikalla. Uusperheenä kun eletään, niin joulut vuorotellaan. Pikku L saikin sitten kaiken huomion osakseen ja tuo pikkutonttu kyllä onnistui antamaan iloisen joulumielen meille kaikille. Mukava porukkakin meitä oli joulupöydässä, vaikka osa tällä kertaa puuttuikin. Ensi vuonna ollaankin sitten taas kaikki koossa.     Tänään tulivat isommat lapset jo kotiin viettämään joululomaansa ja sen ansiosta vilinää riittää ja lahjoja on availtu taas. Kyllä olisikin joulunaika outoa ilman no...

Hiljaista kuin huopatossutehtaassa... Ei nyt ihan, mutta joulunrauhan voi tuntea :) Nautitaan läheistemme seurasta ja syödään hyvin! Niina     

Juhlasalin siivouspäivää on vietetty tänään. Valkoisia liinoja on levitelty pöydille ja herkkukippoja täytelty suklaakarkeilla ja pähkinöillä. Enää ei puutu, kuin kuusi ennen aattoillan kattausta. Nyt jään odottelemaan innolla jouluksi saapuvia vieraita. Heitä kaikkia onkin ollut jo kova ikävä.       Pikku L ja hänen siskonsa olivat siivoustouhuissa mukana ja he pitivät huolen siitä, että välillä myös leikittiin.       Blogi siirtyy nyt hetkeksi joululomalle. Tämän 30-lukulaisen joulukortin myötä toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua! Terveisin, Niina.          

Tuvassa alkaa joulukoristelu olemaan jo valmiina. Olen laitellut koristeita ihan pikkuhiljaa ja katsoessani ympärilleni huomaan, että edellisjoulujen punainen väri on kyllä rajoittunut verhojen rusetteihin ja takan reunalla oleviin punaisiin villasukkiin. Tänä jouluna koristelu on ehkä vähän tälläistä vanhahtavampaa tyyliä. Pellavaa, olkikoristeita ja valkoisia antiikkikynttilöitä messinkisissä kynttilänjaloissa. Kävikin sitten niin, että tein toisen piparkakkutaikinan, joka oli tarkoitus käyttää piparkakkutalon tekoon, mutta rupesinkin hajamielisyyksissäni painelemaan sitä piparkakkumuoteilla. Kun olin jo paistamassa kolmatta pellillistä tuli J kysymään, että milloinkas ruvetaan sitä taloa rakentamaan. Ei auttanut, kuin lähteä kauppaan hakemaan valmiita piparkakkutalon osia. Pipareita on tehty tänä jouluna oikein urakalla, tosin suurin osa on jo syöty.   Nyt kun Arabian tarjoiluastiat ovat pestävänä joulukattausta varten, niin astiakaapista vapautui mukava tila joul...

Palataanpa ajassa taaksepäin aikaan, jolloin 3-tietä ei vielä ollut. Aikaan Kyrönkankaan talvitien . 1200-luvulta lähtien alettiin tarvita teitä linnojen välisten maayhteyksien hoitamista varten.  Myös kylien ja kirkkojen välille tarvittiin tieyhteyksiä. Jo vuodelta 1459 löytyy kirjallista aineistoa Kyrönkankaan talvitiestä. Myös eräkauden luettelot 1500-luvulta tuntevat tämän oikotien Kyröstä(nykyisin Hämeenkyrö)Pohjanmaalle. Sotatienä Kyrönkankaan talvitiellä oli suuri merkitys. Nuijamiehet valitsivat mieluummin talvitien kesätien sijaan marssiessaan Pohjanmaalta Ylä-Satakunnan halki Nokialle 1596. Myös Isonvihan aikaan(v.1713) muun muassa Ruhtinas Mihail Golitzyn  venäläismiehityksineen, joka käsitti lähes 8500 miestä, kulki Hämeenkyröstä ja Ikaalisista Kyrönkankaan talvitietä Parkanon kautta Pohjanmaalle. Kurikan Historia I kertoo tiestä ja tilastamme näin: "Ruhtinas Mihail Golitzyn saapui joukkoineen Kurikkaan idän suunnalta Kyrönkankaan t...

 Tämä kaunis ja aikoinaan hyvin tarpeellinen munalaatikko päätyi keittiön kaappien päälle arkieteisestä. Siellä se toimi kenkälaatikkona hieman huonolla menestyksellä. Alkujaan löysin laatikon aitan päädyssä olevasta varastosta. Siellä se ei näyttänyt kovin kummoiselta romujen seassa. Ympäristön muutos oli munalaatikolle selvästi eduksi. Laatikko onkin parempi juuri tuolla korkealla, kun taas eteisessä sille ei oikein löytynyt sopivaa paikkaa eikä käyttötarkoitusta. Rakastan vanhoja kirjoja ja työnsin niitä laatikon toisen puoliskon täyteen. Nyt saan ihailla niitä keittiössäkin. Toisella puolella on talon vanhoja apteekkipulloja.    Kaipasin vähän jotakin uutta ilmettä tupaan ja nyt sitä tuli sopivasti. Koska Pikku L on siinä iässä, että lattiatasolla ei voi pitää oikein mitään esillä, niin tuonne ylähyllylle onkin hyvä kerätä kaikenlaista katseltavaa. Seuraavaksi tuomme salista suuren ruokailupöydän keittiöön ja viemme keitt...