Kun Talvitie päättyi kartanon pihamaalle

Palataanpa ajassa taaksepäin aikaan, jolloin 3-tietä ei vielä ollut. Aikaan Kyrönkankaan talvitien.

1200-luvulta lähtien alettiin tarvita teitä linnojen välisten maayhteyksien hoitamista varten.  Myös
kylien ja kirkkojen välille tarvittiin tieyhteyksiä. Jo vuodelta 1459 löytyy kirjallista aineistoa Kyrönkankaan talvitiestä. Myös eräkauden luettelot 1500-luvulta tuntevat tämän oikotien Kyröstä(nykyisin Hämeenkyrö)Pohjanmaalle.

Sotatienä Kyrönkankaan talvitiellä oli suuri merkitys. Nuijamiehet valitsivat mieluummin talvitien kesätien sijaan marssiessaan Pohjanmaalta Ylä-Satakunnan halki Nokialle 1596. Myös Isonvihan aikaan(v.1713) muun muassa Ruhtinas Mihail Golitzyn  venäläismiehityksineen, joka käsitti lähes 8500 miestä, kulki Hämeenkyröstä ja Ikaalisista Kyrönkankaan talvitietä Parkanon kautta Pohjanmaalle. Kurikan Historia I kertoo tiestä ja tilastamme näin: "Ruhtinas Mihail Golitzyn saapui joukkoineen Kurikkaan idän suunnalta Kyrönkankaan talvitietä, joka kulki Wähä-Kurikan kartanolle ja ylitti joen Kurikanlahden eteläpuolella."

Kyrönkankaan talvitie päättyi siis tilamme kartanolle ja ylitti joen Kurikanlahden eteläpuolelta yhtyäkseen kesätiehen, joka kulki Kurikan kirkon läheisyydestä. Kartano on ollut tien päätepiste ennen joen ylitystä. Aika merkittävä paikka, kun ottaa huomioon kuinka tärkeässä osassa talvitie on ollut sen ajan ihmisille muun muassa kaupankäynnin ja sodankäynnin kannalta.

Kuten kartassa näkyy, niin oikeassa reunassa olevalla ohuella punaisella nuolella merkitty talvitie kulkee suoraan Vähä-Kurikan kartanolle. ( Kartta: Kyrönjoki-meirän joki- kirjasta)

 



 

Tuosta talon nurkaltako on kuljettu joenrantaan, kohti kirkon läheisyydestä kulkevaa kesätietä. Koska talo on  edelleen täysin samassa paikassa osittain vanhoilla 1400-luvun aikaisilla perustuksillaan, niin aika tarkalleen voidaan sanoa, että näiltä main on matka jatkunut.

Kuningas matkasi talvitietä pitkin

Vuonna 1626 maaliskuussa Kyrönkankaan talvitien varren harvalukuiset asukkaat näkivät kuningas Kustaa II Aadolfin ja kuningatar Maria Eleonoran seurueineen matkustavan Kyrönkankaan talvitiellä. Tallinnasta Viipurin ja Hämeen linnan kautta Korsholman linnaan(Mustasaareen, eli nykyiseen Vaasaan), kulki heidän matkansa. Sieltä heidät kyydittiin edelleen meren yli Ruotsin puolelle. Kuningas oli yöpynyt matkan varrella mm. tilallamme, Vähä-Kurikan kartanossa.
Kuninkaalla oli sen aikaisiin tapoihin kuuluva suuri ja arvovaltainen seurue. Siihen kuului kymmeniä hevosvaunuja, joissa kuljetettiin mm. ruokaa ja vaatteita. Hänellä oli mukanaan useita palvelijoita, jotka huolehtivat kuninkaan hyvinvoinnista ja myös  henkilääkäri. Näky on ollut varmasti melkoinen paikallisten silmissä. Kustaa II Aadolfin matkasta on hyvin vähän olemassa dokumenttia. Meiltä löytyy harvinaista kirjallista tietoa kuninkaan matkapäiväkirjasta, jossa kerrotaan hänen vierailusta Vähä-Kurikan kartanossa. Tätä ruotsinkielistä kirjoitusta voidaankin pitää historiallisessa mielessä erittäin arvokkaana ja kiinnostavana todistusaineistona kuninkaallisesta matkaseurueesta Kyrönkankaan talvitiellä, sekä Vähä-Kurikan kartanossa vuonna 1626.

Kuninkaan vierailusta kartanolla löytyy lisää  täältä.

Majatalojen ja kestikievareiden merkintöjen ja kuittien perusteella voidaan todeta, että muitakin arvovaltaisia kulkijoita oli matkannut pitkin talvitietä. Määräysten mukaan heitä tuli majataloissa palvella ja kyyditä tarvittaessa seuraavaan kestikievariin.


Kyrönkankaan talvitietä käyttivät:

- Esihistoriallisen ajan vaeltajat
- Erämiehet, hylkeenpyytäjät ja muut kulkijat
- Sotilaat
- Majatalojen ja kestikievareiden merkinnöistä mm.
   *1615 Herttua Julius von Wittenberg seurueineen
   *1615 Sotapäällikkö Jaakko De la Gardie
   *1623 Hovioikeuden presidentti Per Sparre seurueineen
   *1626 Kuningas Kustaa II Aadolf ja kuningatar Maria Eleonora seurueineen
   *1627 Suomen kuvernööri Nils Bielke seurueineen
   *1799 Tutkimusmatkailija Guiseppe Acerbin retkikunta
 - Kirkkotie, kirkkovenematkat
 - Tukkilaiset
 - Matkailijat
(Lainaus: Kyrönkankaan talvitie-Oikotie Hämeestä Pohjanmaalle(pdf), Leena Perälä 2012)

Lähteet:
Museotieselvitysote(pdf), kankaanpaa.fi
Kyrönkankaan talvitie-Oikotie Hämeestä Pohjanmaalle(pdf), Leena Perälä 2012
Kurikan historia 1, Osmo Rinta-Tassi(Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1980)
Kyrön joki - meirän joki 2013

Nykyään yksi Suomen pääväylistä, eli 3-tie seurailee pitkälti Kyrönkankaan talvitien jälkiä, mutta ei sentään onneksi enää meidän pihamaan kautta, vaan ohittaa sen jo muutaman kilometrin päästä.

Monenlaisia kohtaamisia on kartanossa varmasti ollut vuosien saatossa. Talossa on mitä todennäköisemmin poikennut yksi jos toinenkin kulkija, sen ollessa talvitien päätepiste ennen matkan jatkamista kesätielle. Tila kantaa mielenkiintoisia tarinoita mukanaan ja usein mietin, että voi kunpa se osaisikin puhua, sillä kerrottavaa olisi varmasti.

Niina