Siirry pääsisältöön

Syysterveisiä!



Hui, miten aika on juossut. Viime blogipäivityksestäkin on jo hurjan pitkä aika ja ehkä joku on jo ajatellut että olen lopettanut koko bloggaamisen. En ole, enkä aijokaan lopettaa, mutta varmaan päivittelen nyt harvemmin, tai sitten en. En tiedä, enkä ota stressiä siitä. Monenlaisia ajatuksia on pääkopassa ja niiden setviminen vie oman energiansa juuri nyt, joten kaikki muu "ylimääränen" saa nyt odottaa.

Äitiyslomani alkaa uhkaavasti olemaan lopuillaan ja taas olisi se hetki, kun pitäisi ruveta miettimään, että mitä tekisi "isona". Olisihan se hienoa jäädä kotiin hoitamaan pientä aina kolmivuotiaaksi asti, mutta ikävä kyllä en ole voittanut lotossa, eikä tietääkseni isäntäkään (tai sitten se on hurjan hyvä pitämään sen salassa :D). Ennen äitiyslomaani olin suunnitellut aloittavani lähäriopinnot oppisopimuksella ja kyllä se vieläkin kiinnostaa, mutta vauvan kanssa tuntuu aika hurjalta nämä kolmivuorotyöt. Meillä kun olisi se tilanne, että poika joutuisi varmasti olemaan välillä yöhoidossakin. Myös työ hevosten parissa on alkanut houkuttelemaan jälleen. Sitä toki on jo nyt täällä kotosalla ja olenkin jo kertonut, kuinka kovasti nautinkaan siitä.

Syksy on minulla ollut aina sellaista muutosten aikaa. Kesän jälkeen on intoa aloittaa uusia juttuja ja tuntuu mukavalta, kun elämässä on taas enemmän rytmiä harrastusten ja koulujen alettua. Saa nähdä, että mihin sitä tulee taas ryhdyttyä.




Meillä on hevoset vielä laitumella ja saavat ollakin niin kauan, kuin kelit vaan sen sallivat. Talliin valmistui juuri kolmas karsina, minne muuttaa aivan lähipäivinä yksi poninpallero, joten lauma saa uuden jäsenen. Saas nähdä, miten hepat suhtautuvat uuteen tulokkaaseen. Lapset odottavat malttamattomina, että pääsevät touhuamaan ponin kanssa. Olemme hankkineet vähän jo etukäteen kaikenlaisia tarvikkeita ja niitä on hipelöity odotellessa jo moneen kertaan. Myös varusteille on omat paikkansa katsottuna nimilappuineen. Itsekin olen ihan innoissani. Meillä oli lapsuudessani Nanette-shettis, jolla aloitin ratsastuksen. Niihin vuosiin liittyy paljon hauskoja muistoja ja myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Putosin varmaan sata kertaa ponin kyydistä, kun se teki uskomattoman nopeita täyskäännöksiä ihan yllättäin. Joka kerta kun löysin itseni maasta, niin koin epäonnistuneeni, mutta kiipesin kuitenkin takaisin selkään. Siitä saan kiittää siskoani, joka opetti tekemään niin. Näin minua ei ruvennut ratsastaminen sen kummemmin pelottamaan, kun jouduin kohtaamaan pelkoni heti samantien. Se on hyvä neuvo, joka toimii. Tosin, jos pudotessa loukkaa itsensä, niin silloin tämä ei kannata.

Olen huomannut, että hevoset ovat opettaneet minulle monia tärkeitä asoita, joita pystyn hyödyntämään eri elämäntilanteissa. Yksi niistä on itseluottamus. Jotta pärjää isojen ja vahvojen eläinten kanssa, pitää olla itsevarmuutta. Ihmisen on oltava aina hevosen yläpuolella arvojärjestyksessä ja jos on epävarma, niin joutuu helposti vaaratilanteisiin. Itsevarmuus on tietenkin hyvä asia myös elämässä muutenkin.


Sänkkärillä on kiva kirmailla! Iskä ja pappa kun ovat puuhommissa, niin sinne lähtevät mielellään myös lapset mukaan. Mekin käymme pikku L:n kanssa rattailla tarkastamassa työn jälkeä ja sepäs onkin jännää katseltavaa, kun välillä moottorisaha pitää kovaa ääntä, eikä oikein tiedä, että pitäisikö sitä pelätä, kun kuitenkin sahaa käyttää tuttu ja turvallinen iskä.


Perennapenkkiin tuli sitten istutettua vähän sekalainen seurakunta erilaisia kasveja yksivuotisista krasseista monivuotisiin perennoihin. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, vaikka tiedän, että joudun ensi vuonna tekemään pieniä muutoksia. Daaliat yllättivät rehevyydellään. Kukkia on tullut runsaasti ja aina vain tuntuu pukkaavan lisää. Kasvihuone on tuottanut paljon tomaattia ja muutaman paprikankin. Olen erittäin tyytyväinen tämän vuoden satoon ja kasvihuoneeseen.


 
 
Niina :)
 


Kommentit

  1. Kiva kuulla sinustakin :)
    Oikein hyvää syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin :) Jospa näin syksyn tullen kerkiäisi taas harrastamaan blogeja vähän enemmän. On oikein harmittanut, kun ei ole tuntunut löytyvän aikaa seurata omia suosikkejakaan.

      Poista
  2. Olihan kiva huomata, että olit pitkästä aikaa päivittänyt blogiasi.
    Kauniita kuvia olit ottanut.
    Hyvää syksyn jatkoa! Ja päivityksiäsi odotellaan. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On kiva kuulla, että blogia halutaan lukea. Oikein hyvää syksyn jatkoa myös sinulle :)

      Poista
  3. Huomasin juuri tossa bannerin kuvassa että kartanon yhdessä ikkunassa näkyisi ihan kuin pelottavat ilmeilevät kasvot. Apua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, mutta sehän on jännittävää! Yritin katsoa, että missähän ikkunassa sellaiset näkyvät, mutta en löytänyt.

      Poista
  4. Onpa ihanat kuvat ja maisemat. Asioilla on tapana järjestyä, kun tuota ammatinvalintaa mietit. Hyvää syksyä sinulle, piipahdan täällä aina välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aikku! Niin olen itsekin aina ajatellut, että kyllä asioihin löytyy ratkaisu ennemmin tai myöhemmin. Aurinkoisia syyspäiviä ei kannata tuhlata murehtimiseen :) Hyvää syksyä myös sinulle :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…