Siirry pääsisältöön

Perheloma Yyterissä



Vietimme neljän päivän perhelomaa Porin Yyterissä. Vaikka sääennusteet lupasivat epävakaista keliä ja lämpöasteitakin alle 20, niin päätimme kuitenkin lähteä reissuun. Olimme varanneet mökin aiemmin ja niinpä pakkasimme minibussin täyteen tarvittavaa tavaraa. Mukaan otimme myös teltan. Matkaan lähdimme kahdeksan hengen voimin torstai-iltapäivänä ja parin tunnin ajomatka sujui mukavasti tilavassa autossa. Perillä sitten purimme tavaroita ja pystytimme teltan mökin pihaan. Sen jälkeen lähdimme tutustumaan leirintäalueeseen. Alueen huoltorakennus sisälsi pari keittiötä, ruokailutilan, jossa oli takka, pyykinpesukoneet ja kuivausrummun sekä suihku-ja wc-tilat. Oikein asiallisessa kunnossa olivat kaikki. Lapsille oli parikin leikkipuistoa mökkialueella ja sitten löytyi minigolfrata sekä yhteinen sauna, jonka takana oli lampi, mihin sai pulahtaa uimaan saunomisen välillä. Porukkaa oli melko paljon ja mökit myyty aikalailla loppuun.

Itse hiekkarannallekin kiiruhdimme tietenkin vielä samana iltana. Ja täytyy kyllä sanoa, että näin ensikertalaiselle se oli kyllä todella positiivinen yllätys. En ollut ymmärtänyt, että ranta olisi niin suuri. Ja että meiltä Suomesta löytyisi mitään tällaista. Lapset juoksivat rohkeasti mereen uimaan, vaikka vesi olikin aika viileää.


 
 
 Seuraavana aamuna laitoimme aamiaista mökissä, jonka jälkeen lähdimme hetkeksi Angry Birds-leikkipuistoon, joka sijaitsi kätevästi leirintäalueella. Sieltä sitten suuntasimme minigolffaamaan ihan puiston viereen. Pikku L sai myös oman pienen mailansa. C nukkui tyytyväisenä vaunussaan koko kierroksen ajan. Pelin jälkeen lähdimme syömään Ravintola Laguuniin, joka sijaitsi parin sadan metrin päässä leirintäalueesta, hiekkarannan tuntumassa. Listalta löytyi mm. pitsaa, kebabia, hampurilaisia ja joitakin pihvivaihtoehtoja.
 

 
 
Meillä oli hyvä tuuri. Joka kerta, kun päätimme lähteä rannalle, niin aurinko alkoi paistaa. Minäkin uskaltauduin lopulta uimaan. Vesi oli jo selvästi lämpimämpää, kuin edellisenä päivänä, eikä lapsia olisi saanut millään pois vesileikeistä.
 

 
Rannalla oli hurja liukumäki, jota J halusi päästä kokeilemaan. Ilmeisesti hauskaa oli, sillä useampaan kertaan sieltä alas laskettiin. Vieressä oli myös kolme benjitrampoliinia, joihin oli kaikkien isompien lasten päästävä. Pikku L tyytyi katsomaan vierestä jätsikupin ääreltä, kun isommat sisarukset pomppivat puiden latvojen korkeudella. Kyllä oli hurjannäköistä, mutta jälleen ilmeisen kivaa. 
 

 
 
 
Kävimme yhtenä päivänä myös Kylpylä Yyterissä. Vaikka kylpylä oli aika pieni, löytyi sieltä kuitenkin viihdykettä ihan riittävästi. Altaita oli neljä. Kahluuallas pienimmille ja isompi allas, josta pääsi uimaan myös ulkoaltaalle olivat parhaita. Myös matkaa uiville löytyi oma altaansa sekä pieni poreallaskin oli. Niin ja turkkilainen sauna suomalaisen saunan lisäksi. Se oli etenkin Pikku L:n mielestä jännittävä paikka. Pientä syötävää sai tilata kylpylän puolellekin, joka oli kiva juttu.
 
Leirintäalueen ravintolan aamiaistakin kävin testaamassa yhtenä aamuna. Se oli aika pieni, mutta maha tuli kyllä täyteen.
 
Lasten kanssa reissaaminen on yllättävän mutkatonta, kun vain on tarpeeksi mukavaa tekemistä. Äitini oli myös korvaamattomana apuna. Kun on viiden lapsen kanssa reissussa, joista kaksi on alle kolmivuotiasta, niin useampi vahtiva silmäpari ei ole ollenkaan huono juttu. Rannalla oleminen tuon lauman kanssa, joista vain yksi osaa uida, on aika rankkaakin. On hyvä, että voi vähän jakaa vahtivuoroja. Nukkumaan käyminen ei ollut ihan yksinkertaista. Leirintäalueella hiljaisuus alkoi klo.23, mutta pienemmät lapset on laitettava tietenkin nukkumaan paljon aikaisemmin jo, jolloin välillä kova meteli ulkona aiheutti vähän harmaita hiuksia. Toki, kun leirintäalueelle menee lomailemaan ja vielä  heinäkuisena viikonloppuna, niin kannattaa ottaa vähän rennompi asenne mukaan. Kaiken kaikkiaan alueella oli viihtyisää ja lapset oli otettu hyvin huomioon. Suosittelen siis muillekin lapsiperheille Yyterin leirintäaluetta ja ihan koko Yyteriä. Tänne palaamme vielä uudestaan!
 

 
 
 
 
Niina
 
 
 
 
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…