Kohti unelmia



Heippa taas pitkästä aikaa!

Aikaa onkin vierähtänyt viime postauksesta ja paljon päiviteltävää siis löytyy. Ens hätään kerron vähän viimeisimpiä uutisia, jotka ovatkin pääasiallisesti syypäänä viimeaikojen kiireisiin, jonka vuoksi tietokoneella vietetty aika on kulunut lähinnä erinäisten tukiasioiden ja lakipykälien parissa. Jotkut varmasti tietävätkin, että minä olen yksi niistä hevosiin hurahtaneista. Viimevuosina hevosten kanssa touhuilu on ollut ikäväkseni melko vähäistä, koska en ole täältä päin löytänyt sellaista sopivaa harrastuspaikkaa itselleni, joka olisi ollut tarpeeksi lähellä, kun omaa hevosta ei ole enää pitkään aikaan ollut. Opiskelin jokunen vuosi sitten hevostenhoitajaksi oppisopimuksella ja niin mukavaa aikaa kuin se työpaikkani tallilla olikin, niin haaveilin kuitenkin aina siitä omasta yrityksestä. Haaveilu jatkuu edelleen, mutta vähän lähemmäksi sitä olen jo selvästi matkalla. Meille ollaan ruvettu nimittäin rakentamaan pientä tallia, jonne tulee paikat ensin kolmelle hevoselle. Omaan käyttöön olen hankkimassa yhtä ratsua ja jäljelle jäävät paikat olisivat vapaana täysihoitohevosille. Entiseen konehalliin tulee pieni maneesi, kunhan saadaan ratkaistuksi, mikä valitaan pohjamateriaaliksi. Myöhemmin olemme suunnitelleet rakentavamme konehallin päädyssä sijaitsevaan vanhaan lampolaan, nykyaikaisen pihattotallin muutamalle hevoselle. Eli hevoset saavat täyttää taas pääni ihan vapaasti. Olen niin kaivannutkin niitä elämääni.

Vietimme tämän viikon poikien kanssa sukulaisia ja ystäviä tapaillen. Oli ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa. Kotiin oli kuitenkin kiva tulla taas, koska meillä on niin kovasti täällä tekemistä tämän talliprojektin kanssa ja viikossa ehti tulla kova ikävä jo tuota miestäkin.

Järvenpäässä vietin laatuaikaa rakkaan siskoni kanssa. Söimme hyvin ja nautimme kesäsäästä. Hevostallillakin kävimme ja siellä ihastuin kovasti erääseen valkoiseen hevoseen. Paljon porkkanan tuoksuisia terveisiä hänelle täältä meidän kulmilta ja toivottavasti näemme vielä :)

Kävimme tutustumassa Järvenpäässä Sibeliuksen kotitaloon, Ainolaan yhtenä aurinkoisena päivänä. Ihana paikka!
Sieltä tämä kuvakin on.

 
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja syökää paljon mansikoita :)
Terv. Niina
 
 
 
 
 
 

Kommentit

  1. Mahtavaa, unelmointi kannattaa - onnea talliprojektiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Unelmointi on ihanaa ja vielä ihanampaa on päästä toteuttamaan niitä.

      Poista
  2. Omia unelmia pitää mennä kohti. Tsemppiä papereiden täyttöön ja kyllä se kaikki onnistuu.Ainolassa on tullut käytyä joskus lukion jälkeen. Eli kauan aikaa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Kerranhan tässä vain eletään :) Kiitos kannustuksesta. Sitä varmasti tarvitaan näiden eri pykälien kanssa.

      Ainolassa näyttää varmaan aika samalta tänäkin päivänä. Oli hauskaa päästä kurkistamaan suuren taiteilijan kotiin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit