Siirry pääsisältöön

Sumuinen aamukävely hevoslaitumelle

 
 
 
Kävimme aamulla viemässä hevosille ruuat laitumelle ja tarkistamassa, että niillä on kaikki hyvin. Pikku L oli seuranani ja istui tyytyväisenä rattaissa, vaikka kyyti olikin jokseenkin möykkyistä. Yritin tasapainoilla, pidellen toisessa kädessä ruokakuppeja, jotka pysyivät kuin pysyivätkin käsissä. Laidun sijaitsee parin sadan metrin päässä tallilta tälläisen ihanan satumetsän takana. Vanha tie on otettu taas käyttöön ja isäntä on tehnyt uuden sillan ojan yli vanhan sortuneen tilalle.
 
 
Ja sieltähän nämä kaverukset jo tulivatkin reippaasti meitä vastaan. Olivat jo varmaan odotelleetkin aamusapuskoita. He ovat kyllä niin ihmisläheisiä hevosia, että oikein naurattaa, kun ovatkin päätyneet meille molemmat. Välillä tuntuu,että tulisivat varmaan syliin, jos vain laskisi. Heitä ei siis todellakaan tarvitse jahdata kiinni laitumelta, joka on tietenkin aina mukava asia.
 
 
 
 
Linssilude!
 
 
Yöt ovat jo viilenneet kovasti ja huomaa, miten syksy tekee tuloaan. Tämä kesä on ollut monin tavoin erityinen. Paljon on tehty töitä ja ollut välillä aika rankkaakin. Tunnit eivät ole tahtoneet riittää vuorokaudessa, kun tekemistä on ollut vähän joka puolella. Olemme saaneet ihanan paljon apua monilta eri ihmisiltä, tämän talliprojektin kanssa ja haluan kiittää siitä teitä jokaista oikein kovasti.  Yöunet ovat jääneet lyhyeksi liiankin usein, mutta jotenkin sitä energiaa on silti riittänyt. Siihen on varmasti vaikuttanut tämä mieletön into saada valmista aikaan. Nyt tuntuu kuitenkin hyvältä, että kesä alkaa olla jo takanapäin ja syksyn tullen on pakko vähän rauhoittua. Kymmeneltä illalla on jo sen verran pimeää, että pihahommistakin tulee siirryttyä sisätiloihin viimeistään tuolloin.
 
 
Pikku L on niin ihanan aurinkoinen lapsi. Näin iloisen tyypin kanssa lähtee mielellään minne vaan. Vaikka työntämään rattaita kuraisia metsäteitä pitkin, yli kantojen ja kivikkojen.
 
Niina <3
 
 

Kommentit

  1. Ihanaa, että elämä hymyilee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Olen huomannut,että se on aika pitkälti asennekysymys, miten hymyilevän elämän itselleen haluaa. Kaikki ei mene kenelläkään aina putkeen, mutta mitä sitten. Tarvitseeko siitä välittää. Keskityn mielummin näihin elämän pieniin isoihin iloihin, niin sitten jaksaa paremmin ne vaikeatkin jutut, kun niitä tulee.

      Poista
  2. Ihana juttu, tuli oikein hymy huulille. Vaikka paljon työtä, mutta näkee sitten työnsä tulokset. Ihastuttava pikkuinen teillä. Enpä oo pitkään aikaan ehtinyt oikein kommentoimaan, kun kiirus, mutta jospa se kohta helpottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kesä on ollut kyllä kiireinen, mutta mukava. En ole itsekään oikein kerinnyt blogeja harrastamaan, mutta eiköhän se taas korjaannu, kun syksy tulee. Mukavia viimeisiä kesäpäiviä sinulle, niitäkin on vielä näköjään jäljellä, vaikka syyskuu jo lähestyy :)

      Poista
  3. Minä olen oikein odottanut näitä kirjoituksia. Kiva tietää että niitä tulee lisää myöhemmin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…