Kävimme aamulla viemässä hevosille ruuat laitumelle ja tarkistamassa, että niillä on kaikki hyvin. Pikku L oli seuranani ja istui tyytyväisenä rattaissa, vaikka kyyti olikin jokseenkin möykkyistä. Yritin tasapainoilla, pidellen toisessa kädessä ruokakuppeja, jotka pysyivät kuin pysyivätkin käsissä. Laidun sijaitsee parin sadan metrin päässä tallilta tälläisen ihanan satumetsän takana. Vanha tie on otettu taas käyttöön ja isäntä on tehnyt uuden sillan ojan yli vanhan sortuneen tilalle.
Ja sieltähän nämä kaverukset jo tulivatkin reippaasti meitä vastaan. Olivat jo varmaan odotelleetkin aamusapuskoita. He ovat kyllä niin ihmisläheisiä hevosia, että oikein naurattaa, kun ovatkin päätyneet meille molemmat. Välillä tuntuu,että tulisivat varmaan syliin, jos vain laskisi. Heitä ei siis todellakaan tarvitse jahdata kiinni laitumelta, joka on tietenkin aina mukava asia.
Linssilude!
Yöt ovat jo viilenneet kovasti ja huomaa, miten syksy tekee tuloaan. Tämä kesä on ollut monin tavoin erityinen. Paljon on tehty töitä ja ollut välillä aika rankkaakin. Tunnit eivät ole tahtoneet riittää vuorokaudessa, kun tekemistä on ollut vähän joka puolella. Olemme saaneet ihanan paljon apua monilta eri ihmisiltä, tämän talliprojektin kanssa ja haluan kiittää siitä teitä jokaista oikein kovasti. Yöunet ovat jääneet lyhyeksi liiankin usein, mutta jotenkin sitä energiaa on silti riittänyt. Siihen on varmasti vaikuttanut tämä mieletön into saada valmista aikaan. Nyt tuntuu kuitenkin hyvältä, että kesä alkaa olla jo takanapäin ja syksyn tullen on pakko vähän rauhoittua. Kymmeneltä illalla on jo sen verran pimeää, että pihahommistakin tulee siirryttyä sisätiloihin viimeistään tuolloin.
Pikku L on niin ihanan aurinkoinen lapsi. Näin iloisen tyypin kanssa lähtee mielellään minne vaan. Vaikka työntämään rattaita kuraisia metsäteitä pitkin, yli kantojen ja kivikkojen.
Niina <3
Ihanaa, että elämä hymyilee :)
VastaaPoistaNiin on. Olen huomannut,että se on aika pitkälti asennekysymys, miten hymyilevän elämän itselleen haluaa. Kaikki ei mene kenelläkään aina putkeen, mutta mitä sitten. Tarvitseeko siitä välittää. Keskityn mielummin näihin elämän pieniin isoihin iloihin, niin sitten jaksaa paremmin ne vaikeatkin jutut, kun niitä tulee.
PoistaIhana juttu, tuli oikein hymy huulille. Vaikka paljon työtä, mutta näkee sitten työnsä tulokset. Ihastuttava pikkuinen teillä. Enpä oo pitkään aikaan ehtinyt oikein kommentoimaan, kun kiirus, mutta jospa se kohta helpottaa.
VastaaPoistaKiitos :) Kesä on ollut kyllä kiireinen, mutta mukava. En ole itsekään oikein kerinnyt blogeja harrastamaan, mutta eiköhän se taas korjaannu, kun syksy tulee. Mukavia viimeisiä kesäpäiviä sinulle, niitäkin on vielä näköjään jäljellä, vaikka syyskuu jo lähestyy :)
PoistaMinä olen oikein odottanut näitä kirjoituksia. Kiva tietää että niitä tulee lisää myöhemmin.
VastaaPoista