Siirry pääsisältöön

Hirsikamarissa

 
 
 
Yläkerran toinen vierashuone on hirsiseinäinen kamari, jonka olemme kunnostaneet mieheni kanssa yhdessä. Kaunista hirsiseinää ei olekaan muualla talossa näkyvissä, jonka vuoksi revimme pinkopahvit kokonaan pois. Huoneella on kokoa mukavat 24m2. Sisustaminen on vielä vähän vaiheessa. Joitakin ideoita on jo mielessä, jotka sitten odottavat toteutusta. Haluaisin ehdottomasti tähän huoneeseen jonkun vanhoista  talonpoikaisista sivustavedettävistä sängyistä, joita meillä on useampikin olemassa.
 
 
 
Tähän huoneeseen tullessa tulee tunne, kuin hyppäisi suoraan eri vuosisadalle. Se on hauskaa ja siksi aiommekin pitää sisustuksen vanhanaikaisena.
 
 
Punainen täkänä seinällä on talon vanhaa perua. Ikää ei valitettavasti tiedetä. Kulmasohva ja sohvapöytä ovat mieheni isovanhempien tilalta Jalasjärveltä. Niihin liittyy monia mukavia lapsuusmuistoja mumman ja paapan luona. Sohvan sisälle oli muunmuassa hyvä piiloutua muilta serkuilta.

 
 
Seinällä oleva taulu kuvaa näkymää Kurikanahteeseen tulvan aikaan, kirkon pihamaalta katsottuna v.1905. Takana vasemmalla näkyy meidän talo, joka on silloin ollut punainen.
 
 
Ryijy ja kaunis vanha jugendilainen tuoli ovat talon omia. Myöskään ryijyn iästä ei ole muuta tietoa, kuin että se on vanha.
 
Huoneen toisella puolella komeilee kookas talonpoikaislipasto. Tämäkin on talon vanhaa kalustoa. Sen päällä on vanhoja Arabian astioita sekä tarjoilulusikoita.
 
 
Näitä erilaisia tarjoilulusikoita löytyykin runsaasti ullakon kätköistä ja olenkin ajatellut puhdistaa ne ja tutkia niitä vähän tarkemmin joku päivä.
 
 
-Niina
 
 

Kommentit

  1. Tuo taulu on vallan mainio.
    Päivänä eräänä, lokakuun alussa, menin tuota kyseistä tietä teidän ohitsenne.
    Nimenomaan ohitsenne, kunnes huomasin sanoa kuskille, että missäs se talo onkaa, joten nokka kohti kirkkoa uudelleen ja palasimme katsomaan.
    Ihanan näköinen on kotitalonne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Suuret puut suojaavat kyllä aika hyvin pihapiiriä :)

      Poista
  2. Hei,
    meillekin tuli perintönä kaksi tuollaista erikoisen muotoista tarjoilulusikkaa, jotka näkyvät toiseksi alimmaisessa kuvassa. Osaatko sanoa mitä niillä on aikanaan tarjoiltu?
    Anneli

    VastaaPoista
  3. Kyllä, sokerilusikoita taitavat olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienempi ehkä, mutta entä tuo isompi. Narraako kuva minua:) Meidän perintölusikkamme on suurempi kuin sokerilusikka, ehkä noin kämmenen kokoinen laakea ja matalareunainen. Se ei sovi kakkuottimeksikaan reunojen vuoksi. Olen miettinyt olisiko niillä tarjoiltu kiisseliä. Joku on ehdottanut joskus niitä hillolusikaksi, mutta eivät sovi mielestäni oikein siihenkään tarkoitukseen. Mielenkiintoinen probleema:) Anneli

      Poista
    2. Olet oikeassa, että alempi on huomattavasti suurempi. Kävin katsomassa sitä tarkemmin. Yritin etsiä myös netistä vastaavanlaista, jolloin päädyin siihen epäilykseen, että kyseessä on perunalusikka. Jossakin sanottiin, että sillä on voitu tosiaan tarjoilla myös hilloa.

      Poista
    3. Perunalusikka:) Olipa yllättävä, en olisi itse ajatellut moista. Kiitos kun näit vaivaa asian suhteen. Anneli

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…