Siirry pääsisältöön

Kesän antiikkihankinta



Päätin tehdä vaihteeksi antiikkiaiheisen postauksen, kun blogiin on eksynyt viimeaikoina jostain kumman syystä lähinnä vain hevosia. Talon vanhaa antiikkia on vielä paljon esittelemättä, mutta ajattelin nyt kuitenkin kertoa mitä tarttui mukaan Järvenpään vierailulta silloin aijemmin.

Kävimme siskoni kanssa paikallisessa kierrätyskeskuksessa keskikesällä ja sieltähän sitten löytyi yhtä sun toista. Lopputulos oli se, että pakettiautoni oli aivan täynnä ostamiamme kalusteita. Sieltä löytyi avohylly, pari nojatuolia ja sitten tämä ihana klaffilipasto, jota ei kerta kaikkiaan voinut jättää ostamatta. Siskoni osoittautui kohtalaisen hyväksi tinkijäksi ja sen ansiosta lipastokin lähti kohtuuhintaan.

Tällä hetkellä lipasto on pääsisäänkäynnin eteisessä, mutta haaveilen saavani sen jossain vaiheessa makkariin. Sinne saisi mukavasi tungettua korut ja pikkutavarat piiloon.




 
Vetimet ovat rokokoon tyyliset ja tuovat mukavaa koristeellisuutta lipastoon.



Nämä rokokoon kynttilänjalat ovat hopeaa ja sopivat kivasti lipaston päälle. Ovat kyllä kipeästi kiillotusta vailla.
 


Tämä Orrefors Carat tuikku on lempparini. Kynttilän valo tuo lasin röpelöisen pinnan kauniisti esiin.

 
Taidanpa sytyttää tuikun palamaan tuohon ensimmäistä kertaa tänä syksynä ja juoda kupin teetä ihan kaikessa rauhassa. 
 
 
 
Niina :)
 
 


Kommentit

  1. Ihania löytöjä. Olen vesi kielellä odottanut nimenomaan näitä postauksia:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olin itsekin hyvin tyytyväinen tästä löydöstä. Pitää ruveta taas ahkerammin tekemään näitä antiikkiaiheisia postauksia, kun tulee vietettyä enemmän aikaa sisätiloissa näin syksyn tullen :)

      Poista
  2. Heipparallaa!
    Haastetta pukkaisi... taas :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosi suomalaista ja tue pienyrittäjiä. Haastan kaikki bloggaajat mukaan!

Hei! Tällä kertaa haluan kertoa teille mielipiteeni siitä, miten meidän tulisi mielestäni muistaa suosia kotimaisuutta ja etenkin pienyrittäjiämme. Näin joulun alla se on kovin ajankohtainen aihe, koska joulu on monien yritysten sesonkiaikaa ja pienille yrityksille erityisesti tärkeä aika tehdä rahaa. Olen itse syntynyt yrittäjäperheeseen, jonka vuoksi aihe on minulle siksi niin tärkeä ja läheinen. Olen muutenkin sitä mieltä, että meidän suomalaisten tulisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen ja tämä on yksi erittäin hyvä keino toteuttaa sitä. Tässä siis haaste myös bloggareille! <3 Napatkaa siitä ;) 1.Tee postaus pienyrityksestä, jonka tuotteita käytät tai jotka ovat sinulle mieluisia. 2.Tue pienyrittäjyyttä ostamalla mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita joulunaikaan ja kerro niistä blogissasi 3. Toteuta näistä toinen tai molemmat kohdat ja kerro siitä minulle kommenttialueella, niin tutustun mielelläni postaukseesi! Huom! Ei harrasteta haasteessa kaupallista yhteis...

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta. Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne? Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat oli...