Siirry pääsisältöön

Uutta ja vanhaa makuuhuoneessa



Hei taas! Blogin viimeisestä päivityksestä onkin kulunut jo hetkinen. Ollaan vietetty mennyttä viikkoa vähän edellistä rauhallisemmin, koska hiihtoloman tohinat tekivät kyllä tehtävänsä ja olen yrittänyt kerätä voimiani takaisin ottamalla vähän rennommin. Sunnuntaipäivän vietimme Tuurin kyläkaupalla ja sieltä löytyi kaikenlaista pientä kivaa. Yksi ostos oli uusi päiväpeitto meidän makkariin. Sen ansiosta innostuttiin vaihtamaan myös valaisin samalla. No, se olikin helpommin sanottu kuin tehty, mutta nyt se on kuitenkin siinä.



Tämän kauniin vanhan valaisimen hankimme jo vuosi sitten antiikkiliike Faaraon Antiikista. Se oli päässyt jo tässä vähän unohtumaan talon vintille. Olen iloinen, että valaisin saatiin käymään juuri makuuhuoneeseen. Pienemmässä tilassa sen koristeellisuus pääsee paremmin oikeuksiinsa. Lamppuihin kuului myös valkoiset varjostimet, mutta tulin siihen tulokseen, että ilman on parempi.

 
Kaksi vanhaa komuuttia toimivat yöpöytinä. Ne ovat keskenään erinäköiset, mutta ei se ole ainakaan meitä häirinnyt. Molemmat löytyivät talon vintiltä ja ne ovat olleet yöpöytinämme jo parin vuoden ajan.
 
 
 
 
Niina
 
 


Kommentit

  1. Valaisin sopii kuin piste iin päälle tuohon kalustukseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Epäilimme ensin, että mahtaako valaisin olla liiankin massiivinen tämän kokoiseen huoneeseen, mutta ei ollut. Luonnossa se näyttää vielä hivenen isommalta ja pikkuisen vielä komeammaltakin :)

      Poista
  2. Oi meillä on aika lailla juuri samanlainen komuutti, samantyylinen ja värinen. :) Se on peräisin paappani kotitalosta. Valaisin sopii hienosti komuutteihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komuutit ovat oikein toimivia yöpöytinä. Kaapissa on mukavasti tilaa iltalukemisille ja kannen alla olevassa "salalokerossa" minulla on karkkikätkö ;) Valaisin tuntuu sopivan huoneeseen minustakin hyvin. Olen iloinen, että ymmärsimme kokeilla sitä sinne.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

Eteisen vanha talonpoikaiskaappi ja vanhat matkalaukut

Ullakolta löytämäni vanhat matkalaukut päätyivät lopulta arkieteisemme talonpoikaiskaapin päällistä koristamaan. Voi, kun tykkäänkin niistä juuri tuolla. Laukkuja on meillä vielä vaikka kuinka paljon tallessa ja mikä parasta, niin niiden sisältä löytyy vielä kaikenlaisia vanhoja aarteita. Kirjoja, lehtiä, kirjeitä ym.       Pidän kovasti kaapin yksityiskohdista ja kuluneesta pinnasta. Tuo puinen ympyränappi on aivan ihana katseen kiinnittäjä.     Emme ole halunneet maalata kaappia, vaan se saa olla oma kulunut itsensä. Montaa väriä se jo kantaakin mukanaan. Valkoisen maalin alta löytyy vaaleanvihreää väriä, sekä jossain kohtaa pilkistää myös tummanruskeaa.         Niina      

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä. Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.  Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lau...