Siirry pääsisältöön

Kartanon keskiaikainen kellari



Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä.

Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.


 Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan.
Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lautamuotti. Kivet muurattiin muotin päälle kohtisuoraan. Vasta kun kaikki kivet ovat paikallaan, holvi holvautuu, eli kantaa itsensä. Kun laasti oli kuivunut, muotti purettiin.(Lähde: www.kajaaninlinna.fi)
 Kellarin sisäpuolella olevat kivenlohkareet ovat luonnonkiveä, jotka on käsin hakattuja. Muuraamiseen on käytetty kalkki- tai kalkkisementtilaastia. Ilmanvaihto on toteutettu seinän yläosassa olevan aukon kautta.

Kellareihin tehtiin usein kaksi ovea, joiden väliin jäi lämpötilaeroja tasaava halssi. Liekö tässäkin ollut joskus toinen ovi.

Jokin aika sitten isäntä kavereineen kävi tutkimassa kellaria metallinpaljastimen kanssa, josko sinne olisi kätkettynä aarre. Ja olihan siellä. Muutamia kolikoita 1800-luvulta.
Tänä päivänä kellari on tyhjillään. Tännehän saisi vaikka minkälaisen pienen piilopirtin, missä kuumina kesäpäivinä olisi ihana käydä vähän vilvoittelemassa.

Kommentit

  1. Olet Niina oikeassa. Siinä on ollut ikivanha lahonnut ovi jonka olen siivonnut pois. T:Olli

    VastaaPoista
  2. Kiitos kun teit postauksen tosi mielenkiintoisesta paikasta. Aivan mahtavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva, että paikka kiinnostaa muitakin. Minusta on ihan uskomattoman kiinnostavaa, että kotimme alla on todella jotain niin vanhaa. Ja ilmeisesti aika harvinaistakin, koska lukemani perusteella näin hyväkuntoisia keskiaikaisia kellareita ei ole Suomessa paljonkaan jäljellä. Monissa on jouduttu korjailemaan vuosiensaatossa esim. tuollaista holvikattoa, joka meillä näyttäisi näin silmämääräisesti olevan aika hyvässä kunnossa.

      Olen iloinen siitä, että pidät blogistani ja olet lisännyt sen suosikeihisi, kiitos :)

      Poista
  3. Ai niin, lisäsin blogisi tänne suosikkilistalleni :)

    VastaaPoista
  4. Hieno kellari! Minä vuonna kartanonne olikaan rakennettu ennen siirtämistä, ja miksi se on siirretty? Vaikka asuttekin pohjanmaalla, ja me täällä vanhassa hämeessä, niin kartanonne on tosi tutunnäköinen minulle... Kartanonherran sukutilalla on nimittäin myös holvattu kellari, ja myöskin keskiajalta (aikaa en tiedä sen paremmin), mutta se on sisältä valkoinen. Senkin päälle rakennettiin talo sitten heti 1700-luvun alussa. Mielenkiintoinen ja kaunis kellari, mutta nykyään täysin käyttämätön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä taidankin tehdä tarkemman postauksen tästä talon historiasta seuraavaksi. Tulee nimittäin muuten sen verran pitkä vastaus sinulle :) Ja olen sitä tässä useampaan kertaan jo meinannutkin.

      Poista
  5. Kiva, että löysit tiesi blogiini, sillä nyt minä pääsin tänne ;)
    Yksinkertaisuudessaan täytyy todeta, että aivan mahtava talo teillä! Ja kaikki nuo vanhat esineet.. Mitä ihanuuksia! Hyppään siis ehdottomasti mukaan seurailemaan tätä!

    VastaaPoista
  6. Hei, upea kellari! Siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Tuollaiset kivestä holvatut tynnyriholvit ovat tosiaan varsin harvinaisia. Ainakin meillä Turussa ne on useimmiten jossakin historian vaiheessa korvattu tiilisillä, usein jo keskiajalla.

    Terveisin keskiajan arkeologi Turusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Ilari Aalto! Olisi mielenkiintoista saada sinulta mahdollisesti tarkempikin arvio kellarin iästä. Olisiko tämä mitenkään mahdollista? Kiitos jo etukäteen. T: Isäntä

      Poista
    2. Hei Olli!

      Mukavaa että olette kiinnostuneita talonne menneisyydestä. Ikävä kyllä kivikellareiden ajoittaminen on hyvin kinkkistä. Toistaiseksi käytettävissä ei ole ainuttakaan luonnontieteellistä menetelmää (esim. radiohiiliajoitus), jolla muuratut rakenteet voisi luotettavasti ajoittaa. Lisäksi samanlaisia kellareita on tehty pitkin keskiaikaa ja sen jälkeenkin. Tässä tapauksessa ajoitusta voi kuitenkin hieman yrittää viilata.

      En tiedä, mihin blogissa mainittu Museoviraston ajoitus 1400-1500-luvulle tarkalleen perustuu, mutta se tuntuu hyvin uskottavalta. Kellarinne näyttää keskiaikaiselta, eikä ole mitään syytä olettaa, että se olisi tehty vuoden 1600 jälkeen. Toisaalta, jos tilanne on muodostettu 1400-luvun lopussa, ei kellari voi olla kauhean paljon vuotta 1500 vanhempi. Varovasti kellarin voisi sijoittaa 1500-luvun alkuun, mutta tämä on vain mutu tarkemmin Kurikan historiaa tuntematta. Joka tapauksessa teillä on puolen vuosituhannen ikäinen kellari, jollaisesta useimmat tallaajat voivat vain uneksia.

      Ylipäätään vanhimmat kivestä muuratut kellarit Suomessa tunnetaan Turusta 1300-luvun lopusta. Kartanoissa sellaiset vaikuttavat yleistyneen 1400-1500 -luvuilla.

      Kellarin käytöstä voisin vielä kommentoida, että se ei varmaankaan ole alun perin ollut jääkellari. Keskiajalla kellareissa säilytettiin usein niiden paloturvallisuuden vuoksi talon arvokkainta omaisuutta, kuten kankaita, lasisia ja metallisia tarjoiluastioita, oluttynnyreitä ja miksei Keski-Euroopasta tuotua viiniäkin. Jäätä alettiin Euroopassa säilyttää kellareissa 1700-luvulla, eikä näin varmaan Pohjanmaallakaan ole tehty tätä aikaisemmin. Teidän kellarissanne on siis säilytetty jäitä vasta 1700- tai 1800-luvulta alkaen.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vinkkejä kirppismyyntiin

Hei vaan ja mukavaa maaliskuun loppua!

Näin kevään korvilla moni tekee pientä inventaariota kotona ja ehkä päättää hankkia myyntipöydän kirppikseltä. Se on varsin järkevä tapa päästä eroon ylimääräisistä tavaroista. Itsekin sitä täällä harrastan ja niinpä päätin listata muutamia vinkkejä omiin kokemuksiini perustuen.

Mitkä tavarat myyvät kirpparilla?

- Erilaiset astiat. Laatumerkkiset, mutta myös kauniit yksittäiset "halpiskupit, lautaset ja kipot"
- Lasten haalarit ja kausivaatteet. Kannattaa muistaa oikea ajoitus. Eli esim. nyt viimeistään välikausipuvut, kurahaalarit ja saappaat myyntiin.
- Lasten merkkivaatteet esim. Me&i, Nosh ym. Mutta näiden hinnat eivät saa olla liian korkeita, tai jäävät myymättä. Usein näkee ylihinnoiteltuina.
- Pienet koriste-esineet. Design, mutta myös halvat tavarat, kunhan pyyntikin on tarpeeksi pieni.
- Lelut
- Matot pestyinä
- Sisustuskrääsä, kuten puulaatikot menee hetkessä.
- Urheiluvarusteet. Etenkin lasten monot, luistimet, sisäpelik…

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta.

Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne?

Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat olivat säily…

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…