Siirry pääsisältöön

Kesäyönä ei nukuta




Sateen jälkeen ilma on raikas ja kostea. Tuoksu on päätä huimaavan ihana, kun kävelen pihamaalla yksikseni. Olisi jo aika käydä nukkumaan, mutta vielä ei väsytä. Minulla ei ole seuraavana päivänä mitään menoja. Päivä kuluu lasten kanssa kotona touhuillessa, eikä kelloa tarvitse katsoa, kuin tietääkseen milloin on ruokailun tai päiväunien aika. Melko mukavaa.
 
 
Tunnen usein olevani etuoikeutettu, kun olen saanut näin ihanan perheen ja kodin. Mietin välillä, olenko ansainnut tällaista onnea ja iloa. Olenko ollut itse tarpeeksi hyvä. Välillä pelkäänkin, jospa tämä kaikki riistetäänkin minulta. Onko tämä liian hyvää ollakseen totta? Sitten tulee onneksi taas päiviä, jolloin mikään ei suju. Kaikki menee pieleen ja on vaikea muistaa, että hetki sitten koin eläväni kuin unessa. Hyvä niin. Elämän ei pidäkään olla kokoajan täydellistä tai epätäydellistä.
 

 
En osannut haaveilla koskaan asuvani maatilalla isossa talossa, lasten ja hevosten ympäröimänä, saati sitten historiallisessa kartanossa. Ajatus olisi varmasti pelottanutkin minua joitain vuosia sitten. Minulle on ollut aina tärkeintä se, että ollaan onnellisia. Millään muulla ei ole väliä. Onnellisuuden tavoittelu on järkevämpää kuin materian. Minut tekee onnelliseksi arkiset pienet asiat ja ihan normaali perhe-elämä. Lapset ja heidän hyvinvointi on ykkösasia, mistä ei saisi koskaan tinkiä. Ja tietenkin oma hyvinvointi myös. Sehän on suoraan vaikutuksessa muihin perheenjäseniin. Siksi pyrin huolehtimaan itsestänikin mahdollisimman hyvin.
 

 
Hevoset ovat päässeet laitumelle ja pihassa on nyt hiljaisempaa. Tarhojen aitoja korjaillaan kesän aikana ja siivoillaan muutenkin paikkoja. Joka puolella olisi tekemistä, mutta stressiä ei kannata ottaa. Syksyyn on vielä onneksi aikaa.
 

 
Kesäkuussa meillä vierailee sukulaisia kovasti sukujuhlien merkeissä ja muutenkin. On kivaa, kun porukkaa tulee taas tänne. Osaa porukasta ei olla nähtykään vuoteen, joten tätä on odotettu kovasti.
 

 
Räpsäisin yhtenä päivänä kuvan puutarhan mattotelineestä, jonka päällä roikkuu ikivanha köysi. Kuvassa on niin ihana tunnelma, joten laitoin senkin vielä mukaan :)
 
 
Mukavaa kesänalkua kaikille!
 
Terveisin.  Niina

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vinkkejä kirppismyyntiin

Hei vaan ja mukavaa maaliskuun loppua!

Näin kevään korvilla moni tekee pientä inventaariota kotona ja ehkä päättää hankkia myyntipöydän kirppikseltä. Se on varsin järkevä tapa päästä eroon ylimääräisistä tavaroista. Itsekin sitä täällä harrastan ja niinpä päätin listata muutamia vinkkejä omiin kokemuksiini perustuen.

Mitkä tavarat myyvät kirpparilla?

- Erilaiset astiat. Laatumerkkiset, mutta myös kauniit yksittäiset "halpiskupit, lautaset ja kipot"
- Lasten haalarit ja kausivaatteet. Kannattaa muistaa oikea ajoitus. Eli esim. nyt viimeistään välikausipuvut, kurahaalarit ja saappaat myyntiin.
- Lasten merkkivaatteet esim. Me&i, Nosh ym. Mutta näiden hinnat eivät saa olla liian korkeita, tai jäävät myymättä. Usein näkee ylihinnoiteltuina.
- Pienet koriste-esineet. Design, mutta myös halvat tavarat, kunhan pyyntikin on tarpeeksi pieni.
- Lelut
- Matot pestyinä
- Sisustuskrääsä, kuten puulaatikot menee hetkessä.
- Urheiluvarusteet. Etenkin lasten monot, luistimet, sisäpelik…

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta.

Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne?

Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat olivat säily…

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…