Siirry pääsisältöön

2-vuotias perennapenkkini



Eräänä päivänä pari vuotta sitten sain idean perustaa pitkän kukkapenkin vanhan navetan kivijalan edustalle. Aloin innokkaasti kaivamaan maata ja jo puolessa välissä penkkiä tuli olo, että oliko tämä sittenkään niin hyvä idea. Penkki on pitkä ja melko kapea. Aika haastava siis. Tein kuitenkin työn loppuun ja toin vanhaa kompostimultaa monen monta kottikärryllistä pohjalle. Reunaan laitoin muutaman koivunrungon ajatuksena, että sitten kun ne lahoavat jossain vaiheessa, niin laittaisin tilalle jotain vähän pysyvämpää ratkaisua. Jo samana kesänä siirsin penkkiin pihastamme joitakin monivuotisia kasveja sekä ostin uusia. Tyhjiin kohtiin istutin kesäkukkia. Tänä kesänä penkki on jo aikamoisen rehevä, eikä kesäkukille enää löydy tilaa.

 
Kevätpikkusydän(Dicentra eximia)
Särkyneeksi sydämeksi tätä meillä kotona aina kutsuttiin. Samaa sukua kuitenkin. 
Tarhakalliokielo. Lajike "Weihenstephan".
Ensi keväänä pitää muistaa jakaa silmupistokkaista.
Mikäs tämä olikaan? Viime vuonna sen vielä muistin...
Pian kukkivat vasemmalla päivänkakkarat. Takana ukonkelloja. Paljon on kasveja, joita en lehdistä tunnista, enkä ulkoa muista. Kirjan avulla on kuitenkin hauska tehdä tutkimustyötä, vaikka joka kerta harmittaa, miksi nimet eivät tunnu jäävän millään päähän.

Olen selvästi hillitympien kukkien ystävä. Ylitsepursuava väriloisto ei ole minun juttuni ja pidänkin enemmän vaaleista ja ehkä vähän hailakoista sävyistä. Tämän kukkapenkin perustaminen on ollut haaste minulle. Kukat, jotka tähän olen valinnut ovat osittain hetken mielijohteesta sinne päätyneet. Ne mitkä ovat silmää miellyttäneet. Asettelu ei varmasti mene kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta minä tykkään. Kuvat eivät ole tässä parasta mahdollista laatua, koska olen ottanut ne kännykällä. Kamerani on jotenkin epäkunnossa, eikä suostu tarkentamaan lainkaan. Kurja tilanne bloggarille, mutta ehkä saan sen pian kuntoon kuitenkin. Uusi kamerakaan ei olisi huono juttu, mutta nyt juuri sellaisen investoimiseen en ole valmis. Ihanasti kukkivat jo lapsuudessani kovasti ihailemani lemmikit. Niitä on pihapiirissämme aika paljon siellä ja täällä, enkä lakkaa ihmettelemästä niiden herkkää kauneutta. Kukkien katselu tuo paljon muistoja varhaisista lapsuusajoista. Muistan seuranneeni äidin samettikukkien kasvatusta ja kukkapenkkien hoitoa mielenkiinnolla. Meillä oli tapana jakaa mielessämme kukkalajikkeita sisareni kanssa ja sitten bongailimme omiamme mistä milloinkin. Lapsuuden kesät olivat kauniita ja aina helteisiä. Ainakin muistoissani. Vaikka tänä kesänä on ollut viileää ja ainakin meillä täällä kovin tuulista, on minulla kuitenkin ollut melkoisen hyvä kesäfiilis päällä. Puutarhahommat kiinnostavat taas enemmän kuin viime kesänä. Kesäkukat kerkesin laittamaan maahan ja ruukkuihin ajoissa, joten nyt ei tarvitse kuin odotella niiden rehevöitymistä. Äitini on hoitanut kasvimaan ja kasvihuoneen mallilleen, eli hommaa ei ole jäänyt minun kontolleni liikaa. Näihin tunnelmiin jään odottamaan keskikesän juhlaa. Voikaa hyvin!



 
 
Juhannustoivotuksin, Niina :)
 
 
 
 


Kommentit

  1. Aivan ihana penkki kasveineen, tuossa kalliokielopenkissä on nukkapähkämöä, sen tunnistin. Tuo kivimuuri sopii taustaksi hyvin.
    t. Maikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Penkki muuttuu joka kesä vähän, kun kasvit rehevöityvät. Maa on selvästi ravitsevaa. Ikivanhaa kompostimultaa ja vähän palanutta hevosenlantaa seassa. Tuntuu, että kasvit kasvavat penkissä pikavauhtia.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosi suomalaista ja tue pienyrittäjiä. Haastan kaikki bloggaajat mukaan!

Hei!

Tällä kertaa haluan kertoa teille mielipiteeni siitä, miten meidän tulisi mielestäni muistaa suosia kotimaisuutta ja etenkin pienyrittäjiämme. Näin joulun alla se on kovin ajankohtainen aihe, koska joulu on monien yritysten sesonkiaikaa ja pienille yrityksille erityisesti tärkeä aika tehdä rahaa. Olen itse syntynyt yrittäjäperheeseen, jonka vuoksi aihe on minulle siksi niin tärkeä ja läheinen. Olen muutenkin sitä mieltä, että meidän suomalaisten tulisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen ja tämä on yksi erittäin hyvä keino toteuttaa sitä.

Tässä siis haaste myös bloggareille! <3 Napatkaa siitä ;)

1.Tee postaus pienyrityksestä, jonka tuotteita käytät tai jotka ovat sinulle mieluisia.

2.Tue pienyrittäjyyttä ostamalla mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita joulunaikaan ja kerro niistä blogissasi

3. Toteuta näistä toinen tai molemmat kohdat ja kerro siitä minulle kommenttialueella, niin tutustun mielelläni postaukseesi!

Huom! Ei harrasteta haasteessa kaupallista yhteistyötä vaan pyytee…

Kuin uuden alku

Hei!

Olen täällä pitkästä aikaa ja niin innoissani siitä. Ihan kuin aloittaisin jotain uutta.
Elämä on ollut yhtä hullunmyllyä koko vuoden ja nyt herään siihen, että joulu tulee ja haluan löytää taas aikaa rakkaille harrastuksilleni, kuten käsitöille, sisustamiselle ja bloggailulle. Saanhan ottaa sen ajan?

Olen opiskellut ja tehnyt ahkerasti töitä kuluneena vuonna. Se ei sinänsä ole minulle mitenkään uutta, mutta alan vaihdos on tehnyt tästä rankkaa, mutta erittäin antoisaa. On ihanaa löytää se oma juttu mistä nauttii niin paljon, ettei malttaisi odottaa seuraavaa päivää päästäkseen työn kimppuun.

Olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja toisaalta päässyt myös hyödyntämään taitoja, joita olen vuosien varrella oppinut.  Oi että, kun olen innoissani kaikesta, mitä syksyn aikana olenkaan kokenut. Olen päässyt haastamaan itseäni oikein urakalla ja se vasta onkin ollut hienoa ja uutta.


Armottomana joulufanina olen tietenkin jo aivan joulufiiliksissä tässä vaiheessa vuotta. Meidän kotiin on…

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…