Siirry pääsisältöön

Betonitöitä, huopasaippuaa, servettiaskartelua ja pikkujouluihin valmistautumista


Olen totaalisesti haksahtanut näihin betonivaluihin. On hauska antaa mielikuvituksen lentää etsiessä sopivia muotteja. Silikoniset muffinssimuotit ovat sopivat betonille hyvin. Helppo irrottaa. Lauantaina on tallin pikkujoulut ja rengin tupaan tehdään kahvila sekä joulupuoti, jossa on erilaisia tekemiäni käsitöitä Muun muassa kuvissa esiintyviä. Koko syksyn olen illat viettänyt milloin minkäkin tekniikan parissa. On hauska vaihdella niitä. En ole ollenkaan kudintyyppiä, koska haluan saada nopeasti työn valmiiksi.

Betonituikut ovat tosi kivan näköisiä. Näitä tulee varmasti myös omaan joulupöytään.
Betonijuna on yksi lemppareistani. Junaa voi jatkaa niin pitkälle kuin haluaa.
Betonikirjaimia valoin pahvisiin kirjaimiin, joita saa askartelukaupasta. Mattoveitsellä leikkasin kirjaimen auki, jotta betonin sai valettua sen sisälle. Pahvi ei ole kovin kestävä muottimateriaali, joten samaa ei pysty käyttämään välttämättä kuin sen yhden kerran. Servettiaskartelu on myös tosi hauskaa. Ostin GreenGate-servettejä MallanMakeat-sisustuskaupasta Ilmajoelta ja Erikeepervesiseoksella kiinnitin niitä styroxpalloihin ja lasipurkkeihin. Eikö vain olekin aika hienoja? Näitä kaikkia on myös myynnissä joulupuodissa lauantaina.
Huopaa ostin syksyn käsityömessuilta ihan kokeilumielessä ja nyt keksinkin käyttää sen huopasaippuan tekoon. Aika helppoja ovat nämä valmistaa, mutta kärsivällisyyttä ja aikaa vievää puuha se on. Huopuminen kestää aikansa ja lämmintä vettä kuluu. Huopasaippualla irtoaa vaikeammatkin tahrat käsistä ja ne ovat myös kivoja tuoksuvia koristeita vaikka kylppärissä. Marjapuuronpunainen huopasaippua on tehty levyhuovasta hieromalla lämpimän veden kanssa. Vaaleanpunaisen tein villasta niin, että asettelin sitä tasaisen kerroksen saippuan ympärille, jonka jälkeen sujautin sen sukkahoususta leikkaamani jalkaterän sisälle solmien pään tiukasti kiinni. Sen jälkeen aloitin varovaisesti hieromaan villaa sukkahousun läpi valellen välillä saippua lämpimällä vedellä. Tämä oli selvästi työläämpi tapa kuin levyhuovasta valmistus.

Tuvassa on joulukoristeet pikkuhiljaa lisääntyneet. Huomaan aina vain enemmän pitäväni rouheammista koristeista ja luonnon materiaaleista niissä. Tuohitähdet ovat löytäneet tiensä minun sydämeeni. Kävin ostamassa niitä pari purkkia lisää paikallisesta sisustusliikkeestä, kun loppuivat jo heti alkuun.
Ripustin tänään lyhtyjä kasvihuoneeseen valmiiksi, jotta saadaan vähän enemmän jouluntunnelmaa pikkujouluihin, vaikka lunta ei tulisikaan. Kasvihuone on melkein kentän vieressä ja se on kuin jättimäinen lyhty nyt, kun kynttilät sytytettiin. Meillä on viime päivinä ollut pihan korjausprojekti täydessä vauhdissa. Kentälle vievä tie pääsi sateiden takia menemään aivan hirveään kuntoon. Mudassa sai tarpoa. Nyt pohja on uusittu ja mursketta levitetty pian koko pihan alueelle. Kyllä on siistiytynyt paikat kerta heitolla ja olen erittäin tyytyväinen tästä. Ennen ja jälkeen kuvia on luvassa myöhemmin.
 
Pikkujoulut ovat avoimet kaikille. Tervetuloa siis lauantaina klo16-18! Ohjelmassa on mm.talutusratsastusta, hevoskatrilliesitys, joulupuoti ja joulukahvila.
 
 
 
 
Niina
 
 
 
 
 
 
 
 

Kommentit

  1. Erittäin kauniita on nuo servettipallot ja lasipurkit! Ja betonijutut on ihanat. Olen itsekkinn meinannut joskus kokeilla. Ostin jopa betonityökirjan joskus alennusmyynnistä valmiiksi;) Mutta vielä on tekemättä;) Ehkäpä se inspiraatio tulee jossain vaiheessa kun ehtii;) Mitä betonia sinä käytät? Tämä on minulle arvoitus aina, kun tuntuu, että siihen käyttää jokainen jotain eri juttua?
    Nuo huopasaippua ovat upeita! En ole koskaan tuollaisista kuullutkaan!
    Toivottavasti tallin pikkujoulut meni hyvin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Betonitöitä suosittelen kyllä kokeilemaan, jos kiinnostusta löytyy. Olen käyttänyt näihin kuvissa oleviin kuivabetoni s 30, eli betonilaastia. Siitä tulee sileämpi pinta ja parempi näin ollen esim. juuri pienten kohokuvioiden toteuttamisessa. Olen tehnyt karkeammasta kuivabetonista kynttilänjalkoja maitopurkkiin valamalla. Rouheampi pinta näyttää kivalta niissä. Itse en ole lukenut yhtäkään opasta, vaan kokeillut suoraan, joten en ole ehkä hyvä neuvomaan sen suuremmin. Vesimäärää olen vaihdellut sen mukaan minkälaista pintaa olen halunnut. Ihan velliä ei kannata tehdä ja kovin kuiva on myös hankala saada tasaisesti muottiin ja murenee helposti kuivuttuaan. Varmasti kirjastasi löytyy hyviä vinkkejä betonitöihin ja parempia kuin minulta :D

      Tallin pikkujoulut oli menestys. Kävijämäärä huiteli varmaan sadan hengen kieppeillä. Olen todella iloinen tästä ja pidämme varmasti ensi vuonna lisää vastaavia tapahtumia.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tilan nimi oli Wähä-Kurikka. Nykyään talo seisoo täysin samassa paik

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta. Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne? Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat oli

Vanhan rengin tarina, Osa II

 Vanhan rengin tarinaan haluttiin jatkoa, joka oli kiva yllätys. Vähän sitä toivoinkin, koska olen niin kovasti nyt rengin lumoissa, eikä kirjoittamisesta tahtoisi loppua tulla. Osa 1 löytyy täältä Tuli joulu ja kovat pakkaset. Renki oli viettänyt jo useamman yönsä talossa, koska kylmyys hiipi omaan pieneen tupaan ikkunan raoista niin, ettei siellä ollut hyvä vanhan miehen olla. Selkäkin taas vaivasi ja kipua helpotti kovasti, kun sai nojailla tuvan suurta uunia vasten. Siihen renki usein nuokahtikin päivänokosille ja heräsi lopulta lasten kiusantekoon. He nyppivät tukasta ja nykivät paidan helmasta, kunnes renki hieman raotti silmäkulmaansa ja hyökkäsi mukamas kohti. Lapset juoksivat kirkuen ja kikattaen karkuun. Sellaista se aina oli noijeen kakarootten kanssa. Renki niistä kuitenkin kovasti piti. Hänellä oli aina syysiltoina, kun peltotöistä oli päästy eroon tapana vuoleskella lapsille leikkikaluja. Renki oli kovasti tykästynyt tekemään erilaisia maatilan eläimiä, joita lapsilla