Siirry pääsisältöön

Ihana Pavlova-ohje



Hyvää naistenpäivää ihanat naiset!

Viimeaikoina olen leiponut yhden jos toisenkin kakun tai tortun. Meillä on järjestetty erilaisia tapahtumia kokouksista, Tupperi-kutsuihin. Tapana on tietenkin tarjoilla herkkuja ja minä tyttö se teen niitä oikein mielelläni. Tosin tämän hetkinen elämäntyylini ei suoranaisesti huutele kakkujen perään, koska ruokavalioni pitäisi pysytellä terveellisenä ja ravitsevana. Onneksi voi kuitenkin aina välillä maistaa palan kakkua itsekin.

Pavlovaa en ollut aiemmin tehnytkään ja sehän osoittautui kovin yksinkertaiseksi  leipomukseksi, sekä taivaallisen makuiseksi sellaiseksi. Tässä ohje tähän ihanaan herkkuun.

PAVLOVA

pohja:
4 valkuaista
2,5dl sokeria
2tl vaniljasokeria
1tl valkoviinietikkaa
2tl Maizenaa

täyte:
2dl vispikermaa
1-2prk sitruunarahkaa(oman maun mukaan. Itse laitoin vain yhden purkin.)
1tl vaniljasokeria
hedelmiä oman maun mukaan paloiteltuna pinnalle.

Kuumenna uuni 100 asteeseen. Voitele leivinpaperille voilla ympyrä (Ø 25 cm). Aseta paperi uunipellille.
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi (keltuaista ei saa olla mukana). Lisää sokeri pienissä erissä, vatkaa koko ajan. Kun seos on kiiltävää, lisää vaniljasokeri ja viinietikka. Sihtaa joukkoon maissitärkkelys. Sekoita.
Lusikoi tai pursota marenkivaahto leivinpaperille voidellun alueen päälle. Tee reunoista korkeammat kuin keskiosasta.
Paista uunin keskitasolla 1 t 30 min tai kunnes marenki on päältä rapeaa ja oljenväristä, sisältä pehmeän vaahtomaista. Anna jäähtyä. Siirrä kakkuvadille.
Vaahdota kerma. Lisää rahka ja vaniljasokeri. Lusikoi pohjalle. Asettele hedelmänpalat kermavaahdon päälle. Tarjoile! Ohje löytyy myös täältä
 

 
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...
14 kommenttia
Lue lisää

Eteisen vanha talonpoikaiskaappi ja vanhat matkalaukut

Ullakolta löytämäni vanhat matkalaukut päätyivät lopulta arkieteisemme talonpoikaiskaapin päällistä koristamaan. Voi, kun tykkäänkin niistä juuri tuolla. Laukkuja on meillä vielä vaikka kuinka paljon tallessa ja mikä parasta, niin niiden sisältä löytyy vielä kaikenlaisia vanhoja aarteita. Kirjoja, lehtiä, kirjeitä ym.       Pidän kovasti kaapin yksityiskohdista ja kuluneesta pinnasta. Tuo puinen ympyränappi on aivan ihana katseen kiinnittäjä.     Emme ole halunneet maalata kaappia, vaan se saa olla oma kulunut itsensä. Montaa väriä se jo kantaakin mukanaan. Valkoisen maalin alta löytyy vaaleanvihreää väriä, sekä jossain kohtaa pilkistää myös tummanruskeaa.         Niina      
6 kommenttia
Lue lisää

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä. Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.  Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lau...
14 kommenttia
Lue lisää