Siirry pääsisältöön

DIY:Vanhan vetolaatikon uusi elämä ja erään kuppihulluus


Hyrrr! Kyllä on kylmä. Minä en meinaa tarjeta ollenkaan, vaikka pakkanen on vasta -10 asteen tienoilla. Kylmä pohjoistuuli saa sen tuntumaan ihan hyytävältä. Reippaasti ollaan kuitenkin ratsasteltu ja ulkohommia tehty. Tätä pimeää, kylmää ja synkkää vuodenaikaa en todellakaan rakasta. Ja kohtalotovereitakin on, sen tiedän. Minä en edes yritä esittää pirteää, vaan ryven tuskissani oikein mielellään. Koska tiedän, että tämä tunne kestää vain sen aikaa enää, kun saan hukuttautua joulun laittoon. Siihen loppuu kurjuus!

Mutta jotain on kuitenkin pitänyt tehdä jo nyt. Rakas ystäväni oli menneenä viikonloppuna kylässä ja meillä oli niin mukavaa taas. Juteltiin, juotiin teetä ja syötiin liikaa pikkuleipiä. Innostuin siinä hetkessä unohtamaan kaamosmasennukseni ja huomaamatta innovatiivisuuteni nosti rajusti päätään. Muistin, että olin jättänyt yhden projektin kesken syksyllä ja päätin tarttua siihen heti, koska lamppu syttyi ja sain hyvän idiksen. Ostin syksyllä eräältä pihakirppikseltä vanhan vetolaatikon eurolla. En silloin vielä tiennyt mihin sitä käyttäisin, mutta arvasin että jotain vielä tulisi mieleen. Isäntä oli valittanut minulle edellisenä iltana, että meillä on ihan liikaa mukeja ja niitä vain tuntuu tulevan kokoajan lisää jostain. Hän oli siinä ihan oikeassa, koska olin juuri tuonut Rengin Tuvasta astioita sisälle ja muutama kuppikin oli joukossa. Rupesin sitten kehittelemään laatikosta mukihyllyä, koska mukeja ei voi olla liikaa. On vain liian vähän säilytystilaa, eikös?

Maalasin pohjan hennon vaaleanpunaiseksi ja tarkoituksella hieman huolimattomasti.
 
Hyllyt päällystin servetillä. Kiinnitys Erikeeper/vesiseoksella.
 
Hyllyn reunoille liimasin pitsinauhat ja toiselle puolelle askartelin liitutaulupaperista ja pahvista liitutaulun taustaksi. Sen saa halutessaan kätevästi myös pois. Jos tarvitaan esimerkiksi lisää hyllyjä uusille kupeille ;)
 
Ja näin ovat kupit, jotka eivät enää kaappiin sopineet, saaneet uuden oleskelupaikan. Tilaakin jäi, mutta ei kauaa. Löysin nimittäin kirppikseltä aivan syötävän söpöt kukikkaat kahvikupit alahyllyllekin.
 
 
 
Niina
 
 
 
 
 
 
 


Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt ei harmita, kuin se etten älynnyt ostaa kaikkia laatikoita itselleni :D

      Poista
  2. Tulipas siitä todella sievä! Ja käytännöllinen. Kirpparilta kannattaisi varmaan aina ottaa persoonalliset jutut talteen, jos halvalla saa. Vaikke heti keksisikään sille käyttöä;) Ennenpitkää se idea sieltä kumpuaa! Mukavaa joulunodotusaikaa Sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Näinhän se on. Toisinaan vaan se tavara tuppaa jäämään nurkkiin toimettomaksi ja sillä ei aina uskalla ihan kaikkea hankkia. Itselläni on pää aina täynnä ideoita ja se aiheuttaa joskus hieman hankaluuksia kirppareilla :D Kivaa joulunalusaikaa myös sinulle!

      Poista
  3. On kaunis kaappi sisältöineen. Teillä on niin upea vanha talo, että tuo kaappi sopii sinne hyvin. Minun luovuustaidot ovat pienet, joten en osaa tuunailla noin hienoja juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hylly on ollut nyt keittiössä ja se on mukavan piristävä siellä. Mutta sinä olet taitava käsityöihminen! Ihailen töitäsi kovasti :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä. Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.  Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lau...

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

ARVONTA! Yksivuotiaan blogin kunniaksi

Blogi täytti tiistaina vuoden ja tämän kunniaksi olenkin päättänyt suorittaa pääsiäisaiheisen tuotearvonnan teidän ihanien lukijoiden kesken!! Palkintona on tämä suloinen pääsiäisasetelma, jonka on ystävällisesti lahjoittanut kurikkalainen Sisustuskauppa Sisustus Ruufus . Suuri kiitos heille siitä! Arvonta on blogin ensimmäinen ja olen innoissani, että saan sellaisen nyt järjestää teille. Sisustus Ruufukselta löytyy myös verkkokauppa, joita päivitelläänkin parhaillaan ja tuotteita tupsahtelee kokoajan lisää kaikkien saataville. Olen keksinyt teille pienen tehtävän, joka liittyy juuri verkkokauppaan ja vastaamalla seuraavaan kysymykseen oikein kommenttiboksissa, olet mukana arvonnassa. Verkkokauppaan pääset täältä Verkkokaupasta löytyy mm. eräs aivan ihastuttava penkki, jonka huolisin itsekin oikein mieluusti meidän puutarhaan, johonkin ihanaan suojaisaan paikkaan.  Kysymys kuuluu näin: Penkillä on kimppu tulppaaneja, mutta minkähän värisiä ne mahtavat ollakaan...