Parkkipaikan kivimuuri on ihana. Onneksi keksimme tehdä sen. Etupiha sai ihan uudenlaisen ilmeen porakivien myötä ja parasta on tietysti se, että saimme nämä upeat kivet hyödynnettyä. Aidan päälle voi asetella vaikka kesäkukkia, kuten kuvista näkyy...
Jo vanha Äiti-kissa synnytti alkukesästä kolme suloista pentua, jotka saimme lopultakin pyydystettyä satulahuoneeseen. Emo oli siirtänyt pennut pihan vanhan lautakasan alle, josta J ne sitten huolellisesti houkutteli luokseen ja kantoi turvaan. Nyt Äiti-kissa viettää niiden kanssa tyytyväisenä aikaa satulahuoneen pehmeällä nojatuolilla ja pennut kesyyntyvät kun niitä käy yksi jos toinenkin siellä ihastelemassa ja sylittelemässä. Pentukuvia luvassa myöhemmin.
Kesä se tuntuu vasta alkaneen. Helteet ovat tuoneet mukanaan tukalan olon, jonka vuoksi pihalla tulee vietettyä aikaa vasta illalla, kun on jo hieman viileää. Hevoset juovat vettä ennätysmääriä ja välillä niitä pitää viilentää suihkuttamalla vettä niskaan. Minä odotan jo syksyä ja viileämpiä päiviä. Kyllä sekin sieltä tulee aikanaan.
Niina
Hei! Löysin blogisi sattumalta, kun vierailin Saman Otavan alla-blogissa ja päätin heti liittyä lukijaksi. Tunnen hengenheimolaisuutta, sillä asun itsekin parisataa vuotta vanhassa hirsitalossa, jonka kunnostetussa versiossa olemme asuneet jo reilut 26 vuotta. Täälläpä on kivoja kuvia ja tekstejä, joten on mukavaa tulla niitä toistekin katsomaan!
VastaaPoistaTervetuloa vierailulle Kylätiellä-blogiini!
Hei! Kiva kun löysit tiesi tänne. On uskomattoman hienoa saada asua vanhassa talossa, jossa historian voi oikein aistia. Tunnet varmasti itse samoin siellä :) Toivottavasti tule toistekin käymään. Minäpä käyn kurkkaamassa sinun blogiasi :)
Poista