Nyt on sänky valmis. Ollut kyllä jo hetken aikaa, mutta nyt vasta kuvia sain otetuksi. Kyseinen päästävedettävä on jälleen talon vanhaa kalustoa ja viettänyt viimevuodet ullakolla vähemmän edustavassa ulkomuodossaan. Väriltään se oli sellainen sinapinkeltainen ja pinnasta noen mustuttamakin vielä. 80-luvun tulipalossa moni huonekalu sai vaurioita, vaikka useimmat onnistuttiinkin pelastamaan ripeiden palomiesten ansiosta. Sängyn hioi ja maalasi äitini, jolla on enemmän kokemusta näistä töistä. Vanha maali poistettiin lähes kokonaan ja siinäpä hommaa piisasikin. Pohjamaaliksi laitettiin valkoinen ja pintamaalissa on hieman siniharmaaseen taittuvaa sävyä. Olen väriin hirmu tyytyväinen. Sänky tulee sitten pikku L:n käyttöön ihan piankin. Siihen asti se saa toimia vielä vieraspetinä ompeluhuoneessa. Säädettävän pituutensa ansiosta myös aikuinen pystyy siinä nukkumaan. Sängyn iästä ei ole tietoa, koska vuosilukua ei löytynyt tästäkään. Eikä sen enempää tekijästäkään ole käsitystä.
Toinen sänkyprojekti on jo alkamassa ja olen siitä aivan innoissani. Tuleva vauvamme saa ensisängykseen Kurikan vanhan synnytyssairaalan sängyn, joka odottelee nyt pientä ehostusta. Ihan mahtavaa. Siitä kuulette ihan varmasti vielä lisää täällä blogissa.
Lopuksi vielä pikku L:n kummitädin kanssa ottamiamme kuvia viime viikolta.
Mukavaa loppusyksyä kaikille! (vai onko tämä jo alkutalvea?)
Niina
Kommentit
Lähetä kommentti