Täällä on ollut tunnelma kuin suoraan Hohdosta!
Kartanon suuri lämpökattila hohtaa punaisena, kun sitä lämmitetään yötä päivää, jotta talo pysyisi siedettävän lämpöisenä. Isäntä haahuilee sängyn ja kattilan väliä yöt läpeensä puoli nukuksissa ja minä säpsähtelen hereille milloin hirsien aavemmaiseen paukkeeseen ja milloin muihin outoihin ääniin. Tänäänkin oli pakkasta -32c. Ihan hyytävä keli.
Hevoset ovat olleet paljolti sisätiloissa ja vain hetkeksi laskettu ulos. Huomenna ilmeisesti onneksi jo vähän lauhtuu. Rupeaa käymään työlääksi lämpimän veden kanto hevosille ja poneille.
Kaikesta huolimatta näinä pakkaspäivinä on jäänyt enemmän aikaa kotitöille. Olen pessyt urakalla pyykkiä ja yrittänyt järjestellä paikkoja. J:n huoneessakin on nyt uusi järjestys. Mutta talouden pito on vielä vähän retuperällä. Minulla on yksinkertaisesti liian vähän aikaa. En koskaan ehdi tekemään asioita loppuun asti. Se aiheuttaa harmaita hiuksia. Arki rullaisi paljon helpommin, kun asiat olisivat omilla paikoillaan, eikä puhtaita sukkia tarvitsisi metsästää puhtaiden pyykkien hervottomasta kasasta. No, ehkä vielä joskus sitten.
Lunta on juuri sen verran, että talveksi voi kutsua. Rattikelkat, liukurit ja pulkat on vielä meillä varastossa. Toivottavasti pääsisimme niitä pian kokeilemaan.
Ja se Hohto odottaa katsojiaan tänä iltana. Hurrr!
Niina
Niina, varmaan on monta muutakin "taloudenhoitajaa" ja äitiä jolla yksinkertaisesti on liian vähän aikaa että saisi kaikki asiat hoidettua täydellisesti. Tärkeintä on että olette terveitä ja suht koht levänneitä, koeta sinäkin saada sitä uniaikaa.
VastaaPoistaNäinhän se on. Täydellistä on turha edes tavoitella, mutta välillä siedettäväänkin tuntuu olevan matkaa. Mutta olet oikeassa, että terveys ja hyvinvointi ovat tärkeintä. Onneksi olemme välttyneet vakavilta sairasteluilta, vaikka kaikenlaista muuta sitten onkin tähän syksyyn ja vuodenvaihteeseen mahtunut. Toivon, että pääsemme tänä vuonna vähän jo helpommalla. Hyvää uutta vuotta sinulle!
VastaaPoista