Siirry pääsisältöön

Vipinää vilskettä



Huhhuh, mikä vuoden avaus. Ihan hirmuisesti on meidän perheessä ollut tapahtumia. Ratsastustallin kurssien ja leirien suunnittelu on ollut aiheena monet illat. Osa kursseista on jo lähes täynnä. Todella hieno juttu. Miehen puheenjohtajaksi valitseminen Kurikka-Seuraan oli iloinen yllätys. Olen erittäin iloinen hänen puolestaan. Uskon, että hän on kuin tehty siihen tehtävään. Kotiseutu ja historia ovat lähellä hänen sydäntään  ja nyt hänellä on oiva tilaisuus päästä tekemään töitä näiden tärkeiden asioiden parissa. Kurikka-Seuran  kotisivuihin kannattaa käydä tutustumassa ja jos esimerkiksi kesälomareissu suuntautuu Kurikkaan, niin ehdottomasti museovierailu on paikallaan. Kurikka Nyt-kaupungin lehdessä on juttu meidän perheestä ja sen jakelu on perjantaina. Siitä kerron lisää, kun saan sen ensin käsiini. Yhtä sun toista on vielä tuloillaan, enkä malta odottaa millaiseksi tämä vuosi mahtaakaan vielä muodostua.

Harrastukset vievät myös oman osansa. Aloitin laulutunnit viime syksynä Kurikan kansalaisopistolla ja täytyy kyllä sanoa, että ei tullutkaan haukattua ihan pientä palaa kakkua. Onneksi olen kuitenkin ehdoton kakkufani. Lapset ovat joutuneet laulavan äidin yleisöksi vähän päästä, kun yritän treenata kappaleita. Vaikka olen pitänyt itseäni ihan hyvänä laulajana, niin tekniikka vaatii todella paljon vielä hiomista. Aivan ihanaa, että uskalsin lähteä tähän mukaan. Ensiesiintyminenkin on jo takana, eikä se ollut ollenkaan kamalaa. Kuntosalitreenaukseen minulla on myös aikomus hakea vähän lisää pontta ammattilaisen ohjauksella. Sitä odotan myös innolla. Moni miettii varmasti, että eikö vähempikin riittäisi? Uskokaa pois, mietin itsekin ihan samaa välillä. Minulla on kuitenkin niin hyvä olla näin. En voisi olla hyvinvoivempi henkisesti, vaikka toki naisena tunteet menevät välillä vuoristorataa. Väsymystäkin esiintyy, mutta en minä koe, että se olisi muuta kuin hetkellinen olotila. Seuraavana päivänä saa taas levätä edellisen päivän väsymyksen pois. Tai jos ei vielä silloin, niin pian kuitenkin. Minusta tuntuu, että elämällä on vielä niin paljon annettavaa minulle, enkä missään tapauksessa halua päästää sitä ohi. Keskityn asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä ja rakkaita. Edelleen, illalla kun käyn  nukkumaan on minulla hyvä tunne, kun ajattelen seuraavaa aamua.

Pieni tyttäremme C, joka syntyi niin pikkuruisena, ettei sitä voinut ymmärtää. Hän on niin iloinen ja viisas lapsi. Helmikuun lopulla vietämme toiset 1-vuotissynttärit, koska kehitysikä lasketaan vielä lasketun ajan mukaan ja tämä aika on 26.2. Ensimmäiset ja oikeat synttärit olivat 25.11. C kehittyy omaan tahtiin, mutta on kirinyt hienosti kiinni ikäisiään. Hän rakastaa musiikkia ja heti sitä kuullessaan alkaa taputtamaan käsiä yhteen ja heijaamaan itseään tahdissa. Muskari on ollut meille mukava harrastus. Hän pitää myös siitä, kun kävelemme tupaa ympäri pitäen käsistä kiinni. Lastenpolilla tulemme käymään tasaisin väliajoin kasvu- ja kehityskontrolleissa aina kouluikään saakka, koska C on syntynyt niin pienillä viikoilla. Nyt kaikki näyttää olevan oikein hyvin, eikä merkkejä keskosuuden jättämistä jäljistä ole.

Talvisia kuvia Rinta-Kurikasta. Puhdas lumipeite saa aikaan satumaisen tunnelman. Nämä ovat niitä hetkiä, joita tulen vielä kaipaamaan kun kevät pian tulee ja sulattaa maan. Osa kuvista löytyy myös blogin facebook-sivuilta. Liittykäähän sinne, jos ette vielä ole ;) Kartano keltainen facebookissa

 
 



Niina <3
 
 
 
 


Kommentit

  1. Kiitokset hienoista kuvista ja Kurikka-seura-linkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä on hieno museo, jossa kannattaa vierailla :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosi suomalaista ja tue pienyrittäjiä. Haastan kaikki bloggaajat mukaan!

Hei!

Tällä kertaa haluan kertoa teille mielipiteeni siitä, miten meidän tulisi mielestäni muistaa suosia kotimaisuutta ja etenkin pienyrittäjiämme. Näin joulun alla se on kovin ajankohtainen aihe, koska joulu on monien yritysten sesonkiaikaa ja pienille yrityksille erityisesti tärkeä aika tehdä rahaa. Olen itse syntynyt yrittäjäperheeseen, jonka vuoksi aihe on minulle siksi niin tärkeä ja läheinen. Olen muutenkin sitä mieltä, että meidän suomalaisten tulisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen ja tämä on yksi erittäin hyvä keino toteuttaa sitä.

Tässä siis haaste myös bloggareille! <3 Napatkaa siitä ;)

1.Tee postaus pienyrityksestä, jonka tuotteita käytät tai jotka ovat sinulle mieluisia.

2.Tue pienyrittäjyyttä ostamalla mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita joulunaikaan ja kerro niistä blogissasi

3. Toteuta näistä toinen tai molemmat kohdat ja kerro siitä minulle kommenttialueella, niin tutustun mielelläni postaukseesi!

Huom! Ei harrasteta haasteessa kaupallista yhteistyötä vaan pyytee…

Kuin uuden alku

Hei!

Olen täällä pitkästä aikaa ja niin innoissani siitä. Ihan kuin aloittaisin jotain uutta.
Elämä on ollut yhtä hullunmyllyä koko vuoden ja nyt herään siihen, että joulu tulee ja haluan löytää taas aikaa rakkaille harrastuksilleni, kuten käsitöille, sisustamiselle ja bloggailulle. Saanhan ottaa sen ajan?

Olen opiskellut ja tehnyt ahkerasti töitä kuluneena vuonna. Se ei sinänsä ole minulle mitenkään uutta, mutta alan vaihdos on tehnyt tästä rankkaa, mutta erittäin antoisaa. On ihanaa löytää se oma juttu mistä nauttii niin paljon, ettei malttaisi odottaa seuraavaa päivää päästäkseen työn kimppuun.

Olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja toisaalta päässyt myös hyödyntämään taitoja, joita olen vuosien varrella oppinut.  Oi että, kun olen innoissani kaikesta, mitä syksyn aikana olenkaan kokenut. Olen päässyt haastamaan itseäni oikein urakalla ja se vasta onkin ollut hienoa ja uutta.


Armottomana joulufanina olen tietenkin jo aivan joulufiiliksissä tässä vaiheessa vuotta. Meidän kotiin on…

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…