Monet teistä tietävätkin kiinnostukseni vanhoja esineitä kohtaan ja etenkin talosta löytyviä esineitä. Oikeastaan ei tarvitse löytyä kuin esimerkiksi vanha joulukortti, niin olen taas huomaamattani vajonnut jonnekin sadan vuoden päähän tästä hetkestä. Pitkään aikaan en ole antanut itselleni lupaa siihen. En ole uskaltanut kurkistaa laatikkoon, joka kiinnostaa minua kovasti. Pelkään, että sen jälkeen en saa töitäni tehdyksi tai valvon aamun pikku tunneille ja olen kuoleman väsynyt seuraavana päivänä. Mutta tänään, tänään minusta alkoi tuntua siltä, että ehkä voisin ihan pikkuisen vain. Lapset olivat nukkumassa jo ja iltatalli tehtynä. Keittiö ihan hyrskyn myrskyn, mutta silti. Ihan hetkeksi vain.
Ja mitä sieltä löytyikään...
Sonni Yritys, lehmät Varpu ja Henna. Vanhimmat kantakirjatodistukset ovat 30-luvun alkupuolelta.
Ja nämä upeat hopeiset aterimet. En ole koskaan aikaisemmin huomannut näitä.
Sorsakoskea ovat veitset. Kahva on yllättävän painava ja veitsen yläreunassa on viiste. Yhtään en osaa arvioida näiden ikää. Nopeasti googlaamalla en löytänyt vastaavaa mallia.
Haarukassa olevasta tekstistä on vaikea saada selvää, mutta muotoilu näyttää olevan sama veitsen kanssa.
Puhdistin yhden pariskunnan, vaikka ajattelin etten viitsi ruveta. Huomasin samalla, että veitsen kahva on hopeaa tai alpakkaa, mutta terä on ilmeisesti terästä.
Kyllä täällä edelleen tekee mielenkiintoisia löytöjä, vaikka välillä tuntuu, että kaikki paikat on tullut jo koluttua. On toki paljon sellaisia esineitä, jotka ovat olleet näkyvillä pitkään, mutta taustatutkimus on vielä tekemättä. Se esineissä kiehtookin eniten. Mitä ne ovat? Milloin? Kenen? Ja miksi?
Pyörähdin muuten tänään Kurikan Kotiseututalolla. Otin sieltä muutamia kuvia ja parhaiten jäi mieleeni vanhojen hääkuvien näyttely.
Hääpuvut henkivät hyvin oman aikansa tyyliä. Hääpuku oli usein tumma, eikä valkoiset olleet vielä saavuttaneet suosiota. Koristeettomuus ja selkeät linjat edustivat suomalaista hääpukua. Pohjanmaalla körttiläisyys(1700-luvulta lähtien) näkyi myös hääkuvissa. Tumma ja säädyllinen kaulan peittävä hääpuku morsiamella ja sulhasella oli asiaan kuuluvaa. Pröystäilevät hääpuvut ovat Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten yllä. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Amerikkaan siirtolaisiksi lähti tuhansia ihmisiä. Amerikka houkutti ja siitä kerrottiin menestystarinoita. Useimmiten menestystä ei kuitenkaan löytynyt ja ihmiset saattoivat elää hyvinkin kurjissa oloissa. Oli tärkeää kuitenkin kuvilla kertoa, että asiat olisivat toisin. Kuvien taustat olivat usein lavastettuja ja puvutkin saattoivat olla vuokrattuja vain tätä kuvausta varten. Siirtolaisia koetellaan edelleen joka puolella maailmaa. Monikaan asia ei ole muuttunut sadassa vuodessa.
Niina
Vanhasta talosta voi löytyä vaikka mitä aarteita!
VastaaPoistaOlen itsekin niin hurahtanut noihin vanhoihin papreihin, lehtiin, astioihin jne.
Sama täällä. Hurahtaminen on kai tapahtunut jo lapsena :)
Poista