Siirry pääsisältöön

Keittiön ruokailuryhmä ja muita kuulumisia




Päivät kuluvat nopeasti eikä huomaakaan, kun taas on viikonloppu. Aamuisin nousen tekemään ensimmäiseksi puuron Pikku L:lle. Muut lapset syövätkin mieluummin jogurttia ja leipää maidon kera. Minun pitää saada aina kupillinen teetä aamiaisen kanssa. Sen avulla jaksaa aloittaa päivän, vaikkei yöunet olisi aina olleetkaan ihan riittävät. Pikku L herättelee edelleen useamman kerran yössä ja viime aikoina hampaat ovat tehneet öistä entistäkin rikkonaisempia. Usein saatan nukkua vain nelisen tuntia, enkä ymmärrä kuinka oikein jaksan kuitenkin touhuta niin kovasti. Päiväunia en useinkaan ota, koska se kallis vapaa hetki, kun pienin nukkuu päikkäreitä menee usein tallilla. Ravaankin kodin ja tallin väliä päivän mittaan aika moneen kertaa. Alkaen tietenkin heti aamusta. On onni, että talli on ihan tuossa vieressä. Tänä iltana oikein nauratti tämä minun touhuni. Kävin tekemässä lasten kanssa iltatallin ja laitoin Buus-hepalle lumihauteen jalkaan, koska se oli ilmeisesti venäyttänyt jalkansa tarhassa aikaisemmin ja aristi sitä vähän. Sillä välillä, kun haude sai vaikuttaa, niin menimme sisälle ja annoin Pikku L:lle iltapuuron ja maidon ja laitoin hänet nukkumaan. Sitten sujautin Crocksit jalkaan ja juoksin ottamaan hauteen pois hepan jalasta ja kipitin takaisin sisälle. Aika kätevää. Kuntosalilla käyn nyt vähintään kolmesti viikossa. Ihan hyvin on siihenkin aikaa löytynyt, kun ymmärtää lähteä heti tilaisuuden tullen. Tuloksiakin on jo havaittavissa ja olo on paljon pirteämpi kuin ennen. Salin jälkeen olo on tosiaan aina niin hyvä, että siihen jäänyt kyllä nopeasti koukkuun.

 

Saimme aikaiseksi viimeinkin vaihtaa keittiön pöytä ja juhlasalin pöytä päikseen. Olen siitä kovin iloinen, koska tämä toinen pöytä sopii minusta paljon paremmin tuvan talonpoikaisten kanssa ja se toinen pöytä taas juhlasalin huonekalujen väreihin. Tämä nykyinen keittiön pöytä on myös paljon suurempi, mikä on tietenkin hyvä juttu myös, kun meitä on usein niin suuri porukka.

 
 
Löysin varastosta jo jokin aika sitten rullan paksua rautalankaa, mistä olen väännellyt kaikenlaista mitä päähän on pälkähtänyt. Tässä yksi niistä tekeleistäni. Ihan kuin tässä ei olisi jo muutenkin tekemistä, niin sitä rupeaa sitten iltaisin vielä sormet kipeänä vääntämään rautalankaa.
 
 
Niin, ja sitten tämä meidän pieni touhukas taapero pitää myös huolen siitä, ettei aikaa jää turhaan vetelehtimiseen. Kaikki kaapit pitää tutkia asiaan kuuluvasti tietenkin.
 
 
Ja ovia suljetaan ja availlaan mielellään.
 

Sitten tepsutellaan vähän matkaa, ennen kuin pyllähdetään pyllylleen, jonka jälkeen ponkastaan taas matkaan. Aivan ihanaa seurattavaa!
 
 
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
 
 
Terveisin, Niina.
 
 
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vinkkejä kirppismyyntiin

Hei vaan ja mukavaa maaliskuun loppua!

Näin kevään korvilla moni tekee pientä inventaariota kotona ja ehkä päättää hankkia myyntipöydän kirppikseltä. Se on varsin järkevä tapa päästä eroon ylimääräisistä tavaroista. Itsekin sitä täällä harrastan ja niinpä päätin listata muutamia vinkkejä omiin kokemuksiini perustuen.

Mitkä tavarat myyvät kirpparilla?

- Erilaiset astiat. Laatumerkkiset, mutta myös kauniit yksittäiset "halpiskupit, lautaset ja kipot"
- Lasten haalarit ja kausivaatteet. Kannattaa muistaa oikea ajoitus. Eli esim. nyt viimeistään välikausipuvut, kurahaalarit ja saappaat myyntiin.
- Lasten merkkivaatteet esim. Me&i, Nosh ym. Mutta näiden hinnat eivät saa olla liian korkeita, tai jäävät myymättä. Usein näkee ylihinnoiteltuina.
- Pienet koriste-esineet. Design, mutta myös halvat tavarat, kunhan pyyntikin on tarpeeksi pieni.
- Lelut
- Matot pestyinä
- Sisustuskrääsä, kuten puulaatikot menee hetkessä.
- Urheiluvarusteet. Etenkin lasten monot, luistimet, sisäpelik…

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta.

Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne?

Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat olivat säily…

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…