Siirry pääsisältöön

Uusia kohtaamisia ja lomatunnelmia



Hiihtoloma alkoi mielenkiintoisissa merkeissä. Sunnuntaina saimme kunniavieraita ja puheenaiheena oli vahvasti Kyrönkankaan talvitie. Oli erittäin mielenkiintoista kuunnella intohimoista keskustelua tästä aiheesta. Tunsin itsekin hieman liikuttuneisuutta, herkkis kun olen, koska aistin niin hyvin asian olevan heille tärkeä ja heidän sydäntään lähellä. Kyrönkankaan talvitiehen liittyvistä tutkimuksista tulemme kuulemaan vielä myöhemmin lisää. Mutta kohtaaminen uusien tuttavuuksien kanssa oli tosiaan aivan ihana ja lämminhenkinen. Päivästä jäi jotenkin hirmuisen hyvä mieli.  Isäntä esitteli tietenkin myös taloa vieraillemme ja huomaan kerta toisensa jälkeen, kuinka jaksan aina kuunnella hänen kertomuksiaan yhtä innokkaasti, vaikka muistankin ne jo ulkoa. Toisilla ihmisillä tuntuu vain olevan sellainen lahja tarinoiden kertomiseen.

Sunnuntai toi tullessaan myös uuden karvaturvan talliimme. Tervetuloa uudelle asukkaalle! Serkkutytöt liittyivät myös joukkoomme tänään. Näitä kahta tyttöä minulla on ollutkin jo kova ikävä. Ihanaa, että heillä ja lapsillamme on hiihtoloma samaan aikaan. Meillä on ollut niin mukavaa yhdessä. Kuuden lapsen kanssa saa paljon aikaan, kun kaikki ovat niin innokkaita ja ahkeria auttamaan. Hevoset ovat saaneetkin tutustua tämän päivän toisiinsa ihan rauhassa ja lapsien kanssa olemme seuranneet niiden tutustumisrituaaleja aidan takaa. Hieman ovat toisilleen vinkuneet, mutta ei sen kummempaa. J lopulta söivätkin jos samasta heinäkasasta. Tallin siivouksen hoidimme tietenkin yhteistuumin. Jokaiselle löytyi kokoonsa nähden sopivaa työtä. Illalla tallissa harjasimme lasten kanssa yhdessä vielä hevoset puhtaaksi, jonka jälkeen oli mukava toivottaa niille hyvää yötä. Sen jälkeen suuntasimme sisälle taloon syömään mahat täyteen lettuja iltapalaksi.







 
 
Niina
 
 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…