Siirry pääsisältöön

Tekstit

Perheloma Yyterissä

Vietimme neljän päivän perhelomaa Porin Yyterissä. Vaikka sääennusteet lupasivat epävakaista keliä ja lämpöasteitakin alle 20, niin päätimme kuitenkin lähteä reissuun. Olimme varanneet mökin aiemmin ja niinpä pakkasimme minibussin täyteen tarvittavaa tavaraa. Mukaan otimme myös teltan. Matkaan lähdimme kahdeksan hengen voimin torstai-iltapäivänä ja parin tunnin ajomatka sujui mukavasti tilavassa autossa. Perillä sitten purimme tavaroita ja pystytimme teltan mökin pihaan. Sen jälkeen lähdimme tutustumaan leirintäalueeseen. Alueen huoltorakennus sisälsi pari keittiötä, ruokailutilan, jossa oli takka, pyykinpesukoneet ja kuivausrummun sekä suihku-ja wc-tilat. Oikein asiallisessa kunnossa olivat kaikki. Lapsille oli parikin leikkipuistoa mökkialueella ja sitten löytyi minigolfrata sekä yhteinen sauna, jonka takana oli lampi, mihin sai pulahtaa uimaan saunomisen välillä. Porukkaa oli melko paljon ja mökit myyty aikalailla loppuun. Itse hiekkarannallekin kiiruhdimme tietenkin vi...

Kankaan painantaan hurahtanut

Iltaisin(lue öisin) lepuutan hermojani uppoutumalla omiin juttuihini. Tykkään tehdä käsitöitä ja innostun milloin mistäkin. Yhdessä vaiheessa vääntelin sormenpäät verillä rautalangasta erilaisia juttuja, sitten tuli betonin valutyöt ja nyt hurahdin kankaan painantaan. Se on mukavaa "aivot narikkaan"-hommaa. Yksinkertaiset kuviot ovat minusta silmää miellyttäviä. Olen käyttänyt perunaa ja sipulia keittiöpyyhkeissä ja kaitaliinoissa. Meillä näitä tekeleitä kutsutaan nimellä Niinaliina. Lasten kanssa olemme keksineet useita eri käyttötarkoituksia liinalle ja naurettukin olemme ideoillemme. Käsitöiden teko on terapeuttista ja minulla on usein vaikea malttaa käydä nukkumaan ajoissa, kun erilaisia ideoita pyörii mielessä.                      Niina              

Leiritunnelmia

Järjestin ratsastusleirin pienelle tyttöporukalle viikko sitten. Leiri oli menestys. Keli oli mitä parhain ja tekemistä riitti innokkaiden leiriläisten kanssa. Ratsastettiin pari kertaa päivässä ja tehtiin tietenkin kaikenlaisia tallihommia. Välillä syötiin ja taas jatkettiin touhuja hevosten parissa. Saatiin aidattua hevosille uusi laidunkin tyttöjen avustuksella. Kylläpä hepat ovatkin nauttineet olostaan. Makaavat siellä pitkin pituuttaan ja päästelevät välillä villejä laukkaspurtteja. Rengin tupaan olen pikkuhiljaa iltaisin tehnyt kirpputoria tarpeettomista tavaroistamme. Jonain viikonloppuna olisi tarkoitus avata ovet. Leirillä siellä oli myös kioski, josta sai ostaa muun muassa karkkia. Leirielämä kuuluu kyllä kesään ehdottomasti. Heppaleirin jälkeen lähdimme koko perheen kanssa lomailemaan Porin Yyteriin. Aivan ihana ja onnistunut perhe-loma siitä tulikin. Juuri vasta tänään kotiuduttiin ja kerkesin vähän jo kuvia selailemaan läpi. Taidanpa laittaa niistä...

Elämää suurperheessä

No millaista se elämä sitten on, kun lapsia pyörii ympärillä kasapäin ja hevosiakin on viisi sekä kissoja vaihteleva määrä. Kanin hankintakin on nyt haaveissa tämän kesän aikana. Ainakaan aika ei käy pitkäksi, eikä hiljaisia hetkiä juuri ole kuin yöaikaan. Koti on myös lähes aina sekaisin. Pyykkivuoret ovat hillittömiä. Kenkiä on eteisen lattiat pullollaan. Ne eivät pysy rivissä sitten millään. Pesukoneet laulavat, vessapaperirulla on aina loppu. Kokoajan on ruokailua tai ruuanlaittoa, hevosten ruokinnat mukaan lukien. Päässä pyörii paljon ajatuksia. Tekemättömiä töitä on aina, eikä ne lopu koskaan. Hammaslääkäriajat unohtuvat, anteeksi vain. Sitten on lasten viemistä, hakemista sinne ja tänne. Päivään mahtuu hetkiä kun vain katson tätä menoa ja mietin, että joku päivä minä matkustan jonnekin. Ehkä Italiaan. Kävelen siellä kauniina kesäpäivänä kevyesti liehuvassa kukkamekossani pitkin uskomattoman kauniita katuja ja vain minä ja omat ajatukseni seuranani. No niin, nyt paloi lettu! Ky...

Märkää ja kun kumisaapaskin on puhki...

Tässä muutama kuva eiliseltä päivältä. Rodo on vielä täydessä loistossaan. Tämän päiväinen sade oli piiskannut kukat vähän kurjaan kuntoon, eikä ne varmaan siitä enää parannu. Aittakamarit saavat pian vieraita, kun tallillamme järjestetään ensimmäinen yön kestävä heppaleiri. Olen itse aivan innoissani siitä. Ja uskon, että myös leiriläiset. Minulle se onkin tuttua puuhaa, koska työskentelin vuosikaudet ratsutallilla, jossa oli vilkasta leiritoimintaa. Mutta onhan tämä eri juttu, kun järjestän kaiken aivan itse. Meillä on leiritoimintaa varten oikein hyvät puitteet ja uskon, että jatkossa tulemme järjestämään niitä lisää.           Tänään on satanut koko päivän. Kurjaa, ei voi muuta sanoa. Kumisaappaani oli puhjennut. Sukka kastui ja muutenkin olo on ollut nuhjuinen. Kävin iltatallin jälkeen laidunta taas tiirailemassa. Ruoho oli kasvanut eilisestäkin silminnähden. Jotain hyvääkin siis. Pian hevoset pääsevät laukkaamaan vil...

Piilopaikkoja puutarhassa

        Tulikellukat(Geum coccineum) Juhannus on juhlittu ja hyttysenpistoja raavittu. Vietimme keskikesän juhlaa ystäväperheen kanssa heidän mökillään ja täytyy sanoa, että eipä olisi enää mukavampaa voinut olla. Pienten kanssa reissaaminen oli kivuttomampaa, kuin mitä olin ennalta kuvitellut ja nyt tämän kokemuksen jälkeen uskallamme suunnitella jo seuraavaa reissua koko perheen voimin. Järvimaisemaa olen ikävöinyt täällä asuessani. Pieni veneretki sai minut muistamaan taas, kuinka järvi on ollutkin niin vahvassa osassa elämääni aiemmin. Onhan täällä sentään tuo kaunis Kyrönjoki, joka virtaa melkein meidän ikkunan alla, joten ei tässä mitään hätää ole. Meidän puutarha, se on Suomen kaunein, jos minulta kysytään. Näen sen tänä kesänä ehkä vielä kauniimpana kuin aiemmin. Ehkä syynä on se, että alan jo muistaa sen kasveja ja osaan odottaa niiden kukintaa. Ja jotenkin sitä on aina vain enemmän alkanut arvostaa pieniä hyviä asioita. En minä tar...

2-vuotias perennapenkkini

Eräänä päivänä pari vuotta sitten sain idean perustaa pitkän kukkapenkin vanhan navetan kivijalan edustalle. Aloin innokkaasti kaivamaan maata ja jo puolessa välissä penkkiä tuli olo, että oliko tämä sittenkään niin hyvä idea. Penkki on pitkä ja melko kapea. Aika haastava siis. Tein kuitenkin työn loppuun ja toin vanhaa kompostimultaa monen monta kottikärryllistä pohjalle. Reunaan laitoin muutaman koivunrungon ajatuksena, että sitten kun ne lahoavat jossain vaiheessa, niin laittaisin tilalle jotain vähän pysyvämpää ratkaisua. Jo samana kesänä siirsin penkkiin pihastamme joitakin monivuotisia kasveja sekä ostin uusia. Tyhjiin kohtiin istutin kesäkukkia. Tänä kesänä penkki on jo aikamoisen rehevä, eikä kesäkukille enää löydy tilaa.   Kevätpikkusydän(Dicentra eximia) Särkyneeksi sydämeksi tätä meillä kotona aina kutsuttiin. Samaa sukua kuitenkin.  Tarhakalliokielo. Lajike "Weihenstephan". Ensi keväänä pitää muistaa jakaa silmupistokkaista. Mikäs tämä oli...