Siirry pääsisältöön

Akileijat ja kaikenlaista höpinää





Tänään on ollut pitkästä aikaa ihana aurinkoinen päivä. Olen viettänytkin sitä kukkapenkkejä ja kasvimaata kitkiessä. Huh, miten rikkaruohot ovatkaan saaneet kasvuvauhtia sadepäivistä.  Akileijoja ihastelin tuossa talon päädyssä ja otin muutamia kuviakin. Se on niin ihanan herkkä kukka ja jotenkin vielä kauniimmin tulee se herkkä puoli esille, kun se elää tuolla villissä ympäristössään niittyleinikkien ja muiden luonnonkukkien seassa. Olen minä niitä siirrellyt kukkapenkkeihinkin, mutta vaikuttavuus tuntuu hieman häviävän silloin.


J meni tänään elämänsä ensimmäiselle leirille. Hän oli kovin innoissaan lähdössä ja kun leiripaikalla olivat vastassa vielä tutut koulukaverit, niin eihän siinä malttanut enää äitille edes lähtöhaleja antaa, vaan nopeat heipat vain ja sitten jo juoksujalkaa paikkoja tutkimaan. Paikka näytti niin kivalta, että teki mieli itsekin jäädä sinne. J ei olisi varmaan oikein tykännyt siitä, eikä sellaista mahdollisuuttakaan varmaan olisi ollut, joten tulin kiltisti kotiin. Toivottavasti parin yön leiri sujuu hyvin, että jää mukavat muistot sitten jälkeenpäin.

 
 
Juhannusta jo kovasti odotellaan, vaikka mitään ihmeitä ei ole suunniteltu. Kotona vietetään keskikesän juhlaa lasten kanssa ja mikäli sääennusteihin on luottaminen, niin varmasti käydään uimassa, grillaillaan ja nautitaan kesäsäästä. Eipä sitä muuta tarvitsekaan. Ihanimpia juhannusmuistoja lapsuudesta ovatkin ne, joita vietettiin järven rannalla parhaiden ystävien kanssa. Syötiin jätskiä, uitiin, saunottiin ja veneiltiin. Se oli ihan parasta.


Ostin muutaman koristevadelman taimen ja nyt sitten olen yrittänyt miettiä niille sopivaa paikkaa. Tuntuu, että joka paikassa jo kasvaa jotakin, enkä nyt haluaisi niitä mihinkään piiloonkaan istuttaa. Täytyy siis jatkaa pihan kiertelyä. Mahtaakohan se olla kovasti leviävää sorttia, miettii tämä.



Niina
 


Kommentit

  1. Akileijoja ihailin minäkin viikonloppuna mökillä - todella kaunis, herkkä kasvi! Koristevadelman kanssa olisin hieman varovainen. Ovat ilmeisen sitkeitä sissejä (eli niiden juuret ulottuvat pitkälle ja kasvin poisto voi olla vaikeaa myöhemmin, jos siitä nyt eroon haluaa) Ja ilmeisesti leviää tehokkaasti. Ehkä juurieste voisi ehkäistä leviämistä? Tai istutus paikkaan, jossa leviäminen ei haittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, kiitos tiedosta! Täytyy sitten harkitakin tarkkaan mihin sen laittaa ja millä tavalla.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…