Siirry pääsisältöön

Akileijat ja kaikenlaista höpinää





Tänään on ollut pitkästä aikaa ihana aurinkoinen päivä. Olen viettänytkin sitä kukkapenkkejä ja kasvimaata kitkiessä. Huh, miten rikkaruohot ovatkaan saaneet kasvuvauhtia sadepäivistä.  Akileijoja ihastelin tuossa talon päädyssä ja otin muutamia kuviakin. Se on niin ihanan herkkä kukka ja jotenkin vielä kauniimmin tulee se herkkä puoli esille, kun se elää tuolla villissä ympäristössään niittyleinikkien ja muiden luonnonkukkien seassa. Olen minä niitä siirrellyt kukkapenkkeihinkin, mutta vaikuttavuus tuntuu hieman häviävän silloin.


J meni tänään elämänsä ensimmäiselle leirille. Hän oli kovin innoissaan lähdössä ja kun leiripaikalla olivat vastassa vielä tutut koulukaverit, niin eihän siinä malttanut enää äitille edes lähtöhaleja antaa, vaan nopeat heipat vain ja sitten jo juoksujalkaa paikkoja tutkimaan. Paikka näytti niin kivalta, että teki mieli itsekin jäädä sinne. J ei olisi varmaan oikein tykännyt siitä, eikä sellaista mahdollisuuttakaan varmaan olisi ollut, joten tulin kiltisti kotiin. Toivottavasti parin yön leiri sujuu hyvin, että jää mukavat muistot sitten jälkeenpäin.

 
 
Juhannusta jo kovasti odotellaan, vaikka mitään ihmeitä ei ole suunniteltu. Kotona vietetään keskikesän juhlaa lasten kanssa ja mikäli sääennusteihin on luottaminen, niin varmasti käydään uimassa, grillaillaan ja nautitaan kesäsäästä. Eipä sitä muuta tarvitsekaan. Ihanimpia juhannusmuistoja lapsuudesta ovatkin ne, joita vietettiin järven rannalla parhaiden ystävien kanssa. Syötiin jätskiä, uitiin, saunottiin ja veneiltiin. Se oli ihan parasta.


Ostin muutaman koristevadelman taimen ja nyt sitten olen yrittänyt miettiä niille sopivaa paikkaa. Tuntuu, että joka paikassa jo kasvaa jotakin, enkä nyt haluaisi niitä mihinkään piiloonkaan istuttaa. Täytyy siis jatkaa pihan kiertelyä. Mahtaakohan se olla kovasti leviävää sorttia, miettii tämä.



Niina
 


Kommentit

  1. Akileijoja ihailin minäkin viikonloppuna mökillä - todella kaunis, herkkä kasvi! Koristevadelman kanssa olisin hieman varovainen. Ovat ilmeisen sitkeitä sissejä (eli niiden juuret ulottuvat pitkälle ja kasvin poisto voi olla vaikeaa myöhemmin, jos siitä nyt eroon haluaa) Ja ilmeisesti leviää tehokkaasti. Ehkä juurieste voisi ehkäistä leviämistä? Tai istutus paikkaan, jossa leviäminen ei haittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, kiitos tiedosta! Täytyy sitten harkitakin tarkkaan mihin sen laittaa ja millä tavalla.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vinkkejä kirppismyyntiin

Hei vaan ja mukavaa maaliskuun loppua!

Näin kevään korvilla moni tekee pientä inventaariota kotona ja ehkä päättää hankkia myyntipöydän kirppikseltä. Se on varsin järkevä tapa päästä eroon ylimääräisistä tavaroista. Itsekin sitä täällä harrastan ja niinpä päätin listata muutamia vinkkejä omiin kokemuksiini perustuen.

Mitkä tavarat myyvät kirpparilla?

- Erilaiset astiat. Laatumerkkiset, mutta myös kauniit yksittäiset "halpiskupit, lautaset ja kipot"
- Lasten haalarit ja kausivaatteet. Kannattaa muistaa oikea ajoitus. Eli esim. nyt viimeistään välikausipuvut, kurahaalarit ja saappaat myyntiin.
- Lasten merkkivaatteet esim. Me&i, Nosh ym. Mutta näiden hinnat eivät saa olla liian korkeita, tai jäävät myymättä. Usein näkee ylihinnoiteltuina.
- Pienet koriste-esineet. Design, mutta myös halvat tavarat, kunhan pyyntikin on tarpeeksi pieni.
- Lelut
- Matot pestyinä
- Sisustuskrääsä, kuten puulaatikot menee hetkessä.
- Urheiluvarusteet. Etenkin lasten monot, luistimet, sisäpelik…

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta.

Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne?

Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat olivat säily…

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…