Siirry pääsisältöön

Puita, pensaita ja kukkivia




Puistossa kukkii monet erilaiset kukat. Lemmikki on levinnyt kauniisti ympäriinsä ja luonnonkukat tuovat ihanan luonnollisen tunnelman.
Hernepensaat ovat täydessä kukassan juuri nyt.
Alppiruusu kukkii ihan näinä päivinä talon edustalla. Lammen rannassa on hiukan Kulleroakin muiden rehevien kasvien joukossa. Tulikellukka tekee ihanan pirteät oranssit kukat. Sitä kasvaa puutarhan puolella.


Pihassamme on myös paljon suuria puita ja tämä Terijoen salava, joka komeilee konehallin takan on yksi suosikeistani. Ennen terassille laittoa otin vähän kuvia näistä varjostimista roikkumassa, tämän jättimäisen puun oksilla. Aurinkoa vasten kuvatessani varjostimeen heijastuu vähän ikävällä tavalla tuo yläosan reikä, mutta muuten tuli ihan hauskoja kuvia. Haastava harrastus tämä valokuvaaminen, mutta niin kovin viihdyttävä.
 
 
 
 
Niina





Kommentit

  1. Ihana idea laittaa nuo varjostimet roikkumaan puusta, todella kaunista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tulee näitä ideoita mieleen, jotka on pakko kokeilla. Tosin palloja ripustellessa mietin, että mitähän nuo naapuritkin ajattelee :) Tuli ihan mieleen eräs lapsuudesta tuttu talo, jonka omistaja ripusti puuhun kaikenlaista roinaa ja joka oli muutenkin hieman erikoinen persoona :D

      Poista
  2. Tuo viimeinen kuva varsinkin on kaunis. :) Valotus on onnistunut, kun vastavaloon kuvatessa näkyy sekä puun että taivaan värit. Valokuvaus on vaikea laji tosiaan, sen olen etenkin blogia varten kuvatessa huomannut. Sisustuskuviin kun yrittää saada nurkat suoriksi ja värit oikealla tavalla esiin, huhhuh... Mutta hauskaa se on myös, koko ajan oppii lisää :) Saako udella, millä kameralla kuvaat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Okei, eli tuo viimeinen kuva on ilmeisesti sitten parempi. Mielenkiintoista :) Kamera on ihan perusmallia. Eli Olympus E-450.

      Poista
  3. Ihana piha ja varsinkin tuo aittapolku on suloinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota polkua on mukava kärryytellä vaunujen kanssa. Siinä vauva nukahtaa varmasti ja samalla voi tarkastella kasvillisuutta :)

      Poista
  4. Mukavaa tunnelmaa kuvissa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tilan nimi oli Wähä-Kurikka. Nykyään talo seisoo täysin samassa paik

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta. Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne? Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat oli

Vanhan rengin tarina, Osa II

 Vanhan rengin tarinaan haluttiin jatkoa, joka oli kiva yllätys. Vähän sitä toivoinkin, koska olen niin kovasti nyt rengin lumoissa, eikä kirjoittamisesta tahtoisi loppua tulla. Osa 1 löytyy täältä Tuli joulu ja kovat pakkaset. Renki oli viettänyt jo useamman yönsä talossa, koska kylmyys hiipi omaan pieneen tupaan ikkunan raoista niin, ettei siellä ollut hyvä vanhan miehen olla. Selkäkin taas vaivasi ja kipua helpotti kovasti, kun sai nojailla tuvan suurta uunia vasten. Siihen renki usein nuokahtikin päivänokosille ja heräsi lopulta lasten kiusantekoon. He nyppivät tukasta ja nykivät paidan helmasta, kunnes renki hieman raotti silmäkulmaansa ja hyökkäsi mukamas kohti. Lapset juoksivat kirkuen ja kikattaen karkuun. Sellaista se aina oli noijeen kakarootten kanssa. Renki niistä kuitenkin kovasti piti. Hänellä oli aina syysiltoina, kun peltotöistä oli päästy eroon tapana vuoleskella lapsille leikkikaluja. Renki oli kovasti tykästynyt tekemään erilaisia maatilan eläimiä, joita lapsilla