Kevätfiiliksiä

Tää kevät saa aikaan aina sen viherpiiperrysvillityksen. Siitä on kohta kymmenen vuotta, kun innostuin. Muistan, kun tilasin netistä kirsikkatomaatin taimia, Ihmekukan juuria, yhden Amppelimansikan taimen ja vielä päälle Kallankukan sipulin. Siitä se alkoi. Vaikka tomaatintaimet olivatkin aika surkeen näköisiä saapuessaan ties mistä, ne silti lähtivät kasvamaan hienosti. Jaksoin lannoittaa niitä kanankakkavedellä säännöllisesti ja olin muutenkin niin tarkkana jotta kaikki menisi oikein.

Nykyään lähinnä naurattaa, miksi tomaatintaimet piti netistä tilata kun olisin yhtä hyvin voinut ostaa ne ihan siitä viereisestä taimitarhasta. Ja olen viimevuosina kasvattanut ne ihan itse siemenestäkin, tosin parina vuonna eivät ole kerinneet tehdä oikein tomaatteja, kun syksy jo on ne korjannut pois.

Viime keväänä taimille kävi vähän onnettomasti. Säilytin niitä kodinhoitohuoneessa, kun sinne niin mukavasti paistoi aurinko ja olivat hyvin lapsilta suojassa. Tai niin luulin. Aloin ihmetellä, kun parin sentin mittaiset taimet alkoivat mystisesti kadota purkeista yksi toisensa jälkeen. Hetki siinä meni, kunnes ymmärsin että joku ei ollut voinut vastustaa kiusausta käydä niitä vähän nyppimässä. Pienet taimetkin löytyivät laatikon alta, eli niitä ei oltu syöty. Pienen puhuttelun jälkeen laitoimme vielä yhteistuumin uudet siemenet itämään, mutta homma toistui taas. No, päätin sitten että antaa olla. Ja toisaalta olin itse vähemmän stressaantunut sinä kesänä, kun ei tarvinnut tomaattien takia päätään vaivata ja sen lisäksi mulla oli erittäin innokas kukkapenkin kitkijä apunani. Sitä sai nyppiä ihan luvan kanssa :)

Tänä vuonna ajatteli laittaa kasvimaan ja jättää taimienkasvatuksen väliin. Sillä saan hakea lisäaikaa nyt vielä puuttuvaan motivaatioon.


Sen sijaan haen kevätfiilistä tuoksuista. Suoraan luonnosta ja suoraan pullosta.


 
 
 
 
 



 
 

Kommentit

Suositut tekstit