Siirry pääsisältöön

Aurinkoinen Pääsiäisajelu

Ah, ihana luminen aurinkoinen kevättalvi. Mun tämä talvi on mennyt vauvakuplassa pitkälti sisätiloissa ja nyt vasta olen päässyt nauttimaan kunnolla ulkoilusta talvisäässä. En siis ole lainkaan vielä sitä mieltä, että talven pitäisi loppua. Etenkin nyt kun tuo kevätaurinko on näyttäytynyt lähes päivittäin.

Lähdettiin vähän ajelulle kolmistaan. Tällä porukalla me tämä pääsiäinen vietetäänkin. On jotenkin niin outoa ja kivaa vaihteeksi, kun ei tarvitse huolehtia kuin vauvasta ja itsestään. Ajeltiin Jyllinkoskelle ja sitten Pitkämön tekojärvelle ja siitä eteenpäin. Kadotin kameran linssinsuojan johonkin matkalle. Tyhmä juttu. Mutta kuvia sain otetuksi vaikka kuinka. Laadusta en nyt tiedä. Kyllä se kuvaaminen on vaan yksi taiteenlajinsa ja sitä tarvitsee oikeasti harjoitella. Vielä ei ole oikein kaikki kameran toiminnotkaan selvillä ja ohjekirjaa ei millään jaksaisi lukea. Mutta kivaa oli ja tuli pirteä olo, vaikka yöunet jäikin kolmeen tuntiin.


Vesi virtaa kivien lomasta.

 
Jyllinkosken vanha kaunis silta. Vielä uskallettiin ajaa ylitse, vaikka sillassa onkin reikiä ja on muutenkin kunnostusta vailla.
 
 
Kotiin tultua huomasin, miten kauniisti terassin katolta valuivat jääpuikot.
 


Kommentit

  1. Tervehdys Luodota.Olipas mukava löytää blogisi ja kuvia lapsuuteni rakkaista leikkipaikoista Jyllinkoskella.Teillä on koti,jonne voisin muuttaa,ihastuttava.Hyvää kesänodotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jyllinkoski on kyllä hyvin kaunis paikka. Lenkkeilen siellä mielelläni. Kiva kun löysit blogini ja hyvää kesänodotusta myös sinulle.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosi suomalaista ja tue pienyrittäjiä. Haastan kaikki bloggaajat mukaan!

Hei! Tällä kertaa haluan kertoa teille mielipiteeni siitä, miten meidän tulisi mielestäni muistaa suosia kotimaisuutta ja etenkin pienyrittäjiämme. Näin joulun alla se on kovin ajankohtainen aihe, koska joulu on monien yritysten sesonkiaikaa ja pienille yrityksille erityisesti tärkeä aika tehdä rahaa. Olen itse syntynyt yrittäjäperheeseen, jonka vuoksi aihe on minulle siksi niin tärkeä ja läheinen. Olen muutenkin sitä mieltä, että meidän suomalaisten tulisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen ja tämä on yksi erittäin hyvä keino toteuttaa sitä. Tässä siis haaste myös bloggareille! <3 Napatkaa siitä ;) 1.Tee postaus pienyrityksestä, jonka tuotteita käytät tai jotka ovat sinulle mieluisia. 2.Tue pienyrittäjyyttä ostamalla mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita joulunaikaan ja kerro niistä blogissasi 3. Toteuta näistä toinen tai molemmat kohdat ja kerro siitä minulle kommenttialueella, niin tutustun mielelläni postaukseesi! Huom! Ei harrasteta haasteessa kaupallista yhteis...

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta. Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne? Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat oli...