Siirry pääsisältöön

Menneitä aikoja ja nykyisiäkin



Tila, jota asutamme on tarinaa tulvillaan uskomattoman pitkän historiansa ansiosta. Tilalla on myös erittäin suuri historiallinen arvo, sillä se on ollut olemassa jo ainakin vuodesta 1480. Toinen erikoinen seikka on se, että tila on onnistunut säilymään saman suvun hallinnassa kaikki nämä pitkät vuodet. Mieheni on tilan 18:s isäntä samaa sukua. Se on aika harvinainen tilanne. Tarinoita riittää kerrottavaksi mielin määrin ja niihin palaan mielelläni aina välillä myös täällä blogissani. Myös monet historiankirjat kertovat tilasta.Tällä kertaa tutkin kirjaa nimeltä Suomen sukutilat(Helsinki 1939 Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino oy). Kirjassa on kuvia tilan rakennuksista, sekä kuva tuvasta vanhoine kalusteineen. Nämä ihastuttavat kalusteet löytyvät edelleenkin meiltä ja ovat jokapäiväisessä käytössä. Ne ovat säilyneet hyväkuntoisina, vaikka kerran 80-luvulla sattuneessa tulipalossa olivatkin vaarassa tuhoutua. Maalipinta on vaihtunut välillä ja viimeisin maalaus suoritettiin tämän onnettomuuden jälkeen. Suuri astiakaappi, emännänjatke ja aito könniläinen kaappikello ovat todennäköisesti jo 1700- luvulta.

Kirja kertoo näin: Korkealla törmällä n.300 metrin päässä Kyrönjoesta, sijaitsevat Rinta-Kurikan hyvin hoidetut asumukset, joita pohjoisessa rajoittaa Jalasjärven maantie. Päärakennuksen ja peltojen välillä on rehevä puutarha istutuksineen ja hiekkakäytävineen.

On kerrottu, että ennen Vähä-Kurikan(nykyisin nimeltään Rinta-Kurikka) talousrakennus olisi siirretty 1800-luvulla nykyiselle paikalleen, mutta uusimmat tutkimukset kertovat muuta. Rakennus  käsitti 8 huonetta ja se uusittiin vuonna 1901, jolloin siihen lisättiin kuisti ja 2 huonetta. Ennen pihapiiriin kuului myös karjakartano, jossa oli 22 karjapaikkaa, sekä hevostalli viidelle hevoselle. Lisäksi oli puotirakennus, sauna sekä vanha vilja-aitta. Puotirakennus ja vilja-aitta ovat edelleen pihapiirissä.

Isäntä on perehtynyt alueen historiaan ja tutkinut viimeaikoina juuri vanhaan taloon liittyvää aineistoa, josta voidaan päätellä, ettei taloa olekaan siirretty, vaan se on ollut aina tarkalleen samalla paikalla. Kun puhutaan ajasta, joka sijoittuu kauas historiaan, niin usein kertomukset voivat muuttua matkan varrella ja siitä syystä onkin tärkeää hakea tietoa luotettavista lähteistä. Sellaisia ovat mm. vanhat kartat, jotka ovat näiltä ajoilta. Niitä on nyt pitkän etsinnän jälkeen saatu vihdoin käsiin.

Nykyään talossa on 5 makuuhuonetta, juhlasali, ruokasali, suuri tupakeittiö, saunaosasto, kodinhoitohuone, sekä kolmen sisäänkäynnin eteishallit. Taloa on viimeisimmäksi remontoitu suurimittaisesti 2009-2012. Remontointityöt jatkuvat edelleen sisätiloissa, kun tarpeen mukaan teemme pintaremonttia. Sellaisia ovat mm. lastenhuoneiden tapetointi sekä maalaustyöt ja kodinhoitohuone, josta puuttuvat vielä kaapistot ja tasot.

Vanhoja ja uusia kuvia talosta 


30-luvulla

Kolme ensimmäistä kuvaa ovat siltä ajalta, kun vielä kaikki ikkunat olivat paikoillaan.
 
 30-luvulla
 
30-luvulla
 
 80-luvulla
 
Tässä kuvassa voi nähdä, kuinka erilainen on julkisivu, kun osa ikkunoista puuttuu. Talo näyttää yksinkertaisemmalta ja selkeälinjaiselta. On vaikea ymmärtää, miksi kauniit ikkunat on haluttu välillä tukkia.
 
 v.2013
 
Remontin aikana yläkerran kaksi kaunista ikkunaa sitten palasivat takaisin entisille paikoilleen ja mallikin on niissä sama, kuin ennen.
 
v.2013
 
v.2013
 
Vanhoja ja uusia kuvia tuvasta
 
 30-luvulla

v.2013
 

Könninkello on täysin toimiva ja käy tälläkin hetkellä. Ja seisoo samalla vanhalla paikallaankin. Emännänjatke on myös sama.

 v.2013
 
 Ihastuttava astiakaappi on edelleen tuvassa, tosin eri puolella huonetta kuin vanhaan aikaan. Astiakaappi on erittäin näyttävä. Korkeutta löytyy peräti 2,5m ja leveyttäkin 160cm.

Talo henkii entisaikojen tunnelmaa, vaikka remonttia on tehtykin paljon. Olemme halunneet säilyttää ja kunnioittaa vanhoja perinteitä, jotka on otettu huomioon kunnostustöissä, sekä sisustuksessa. Tilan ylläpitäminen on mukava ja antoisa harrastus, vaikka työtä riittääkin paljon. Tällaiset historiallisesti merkittävät kohteet antavat motivaatiota tutkia mennyttä aikaa suurella intohimolla. Jokainen seinä ja esine kertoo omaa tarinaansa ja tuo samalla iloa sekä mielenkiintoa elämään arjen keskellä. Sitähän se asuminen täällä kuitenkin on. Arkea parhaimmillaan.

 
Niina
 
 (Kirjoitusta on täydennetty 5.12.13)
 




Kommentit

  1. Läysin tänne blogiini jättämäsi kommentin kautta ja voi miten ihana pohojalaastalo täällä blogissa odottikaan! Aarteita pullollaan, kuten muista kirjoituksistasi voi huomata. Siellä on ihana sisustaa ja vaalia vanhaa :)

    Hyvää kevättalvea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Kivalta näytti sinunkin blogisi ja aurinkoista kevään odotusta!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miniloma jouluisessa Helsingissä

Hei!

Itsenäisyyspäivä lähestyy ja tunnelma on kyllä aivan eri nyt Suomen 100-vuotis juhlavuonna, kuin aiempina. Monenlaisia juhlallisuuksia on ollut, joihin mekin olemme osallistuneet. Itsenäisyyspäivän juhlaan menemme myös keskiviikkona, jonka jälkeen loppuilta juhlitaankin perheen kesken hienosti syöden ja tunnelmoiden. Aivan ihanaa!

Mennyt viikonloppukin oli mitä mainioin. Olin vierailulla siskoni luona Helsingissä Vallilassa. Kävelimme pitkin katuja, ihastellen tunnelmallisia vanhoja puutaloja. Siitä suuntasimme Tuomaan markkinoille ja joulufiilis oli taattu. Ihmisiä oli melkoisesti liikenteessä näin avajaisten aikaan ja myyjien luokse sai aivan jonottaa. Ihana kokemus kuitenkin, vaikka en onnistunut mitään sieltä ostamaankaan. Jukolan Juuston cheddareita maistelimme kyllä. Ne ovat todellista herkkuamme ja löytyvät myös meidän itsenäisyyspäivän juhlapöydästämme sekä joulupöydästämme. Suosittelen maistamaan!

Olen hieman haeskellut joulufiilistä tässä, kun tuntuu, ettei ole oikein …

Vinkkejä kirppismyyntiin

Hei vaan ja mukavaa maaliskuun loppua!

Näin kevään korvilla moni tekee pientä inventaariota kotona ja ehkä päättää hankkia myyntipöydän kirppikseltä. Se on varsin järkevä tapa päästä eroon ylimääräisistä tavaroista. Itsekin sitä täällä harrastan ja niinpä päätin listata muutamia vinkkejä omiin kokemuksiini perustuen.

Mitkä tavarat myyvät kirpparilla?

- Erilaiset astiat. Laatumerkkiset, mutta myös kauniit yksittäiset "halpiskupit, lautaset ja kipot"
- Lasten haalarit ja kausivaatteet. Kannattaa muistaa oikea ajoitus. Eli esim. nyt viimeistään välikausipuvut, kurahaalarit ja saappaat myyntiin.
- Lasten merkkivaatteet esim. Me&i, Nosh ym. Mutta näiden hinnat eivät saa olla liian korkeita, tai jäävät myymättä. Usein näkee ylihinnoiteltuina.
- Pienet koriste-esineet. Design, mutta myös halvat tavarat, kunhan pyyntikin on tarpeeksi pieni.
- Lelut
- Matot pestyinä
- Sisustuskrääsä, kuten puulaatikot menee hetkessä.
- Urheiluvarusteet. Etenkin lasten monot, luistimet, sisäpelik…

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta.

Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne?

Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat olivat säily…