Siirry pääsisältöön

Makuuhuoneen antiikkia



Minun ja isännän makuuhuone pursuaa antiikkikalusteista. Vähempikin riittäisi, mutta kun on niin vaikea päättää, mitä raaskisi siirtää muualle. Jotakin järjestelyjä pitää varmaan kuitenkin tehdä joku päivä. Tällä kertaa esittelen kuitenkin minun ns. työpisteeni. Siitä en ainakaan luovu. Ymmärrätte varmaan ;)

Keräsin vanhoja kauniita kalusteita ympäri taloa, joista sitten kokosimme minulle oman nurkkaukseni.


Kauniisti kulunut vanha tammipöytä valkeaa seinää vasten on minusta aivan upea. Pöydän pinta on säilyttänyt hienostuneisuutensa ajasta huolimatta. Oikealla roikkuva kastemekko on tehty aikoinaan isännän mumman häähunnusta ja sillä onkin ikää jo ainakin 60-vuotta. Viimeksi mekkoa on käytetty Pikku L:n päällä hänen ristiäisissään.
 

 
Piianpeili kätkee sisäänsä pieniä vanhoja tavaroita aina napeista hiussolkiin. En ole tyhjentänyt laatikkoa, vaan haluan säilyttää vanhat tavarat omalla paikallaan. Niitä on hauska aina välillä hypistellä ja tutkia.
 


 
Tämä jugendilainen tuoli on yksi talon kauneimmista ja olen ominut sen itselleni. Nahkapäällinenkin on alkuperäinen.
 
 
Niina
 
 
 

Kommentit

  1. eliinamirjami30.1.2014 15.26

    Upeita mööpeleitä, varsinkin tuo pöytä. Hienosti ootrattu. Kartanotyyliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuo pöytä on kyllä minustakin kovin kaunis.

      Poista
  2. Hienoa kaikki mitä kuvissa näkyy mutta tuon tuolin ottaisin mielelläni omaan kotiini. Mumman häähuntu, ihana muisto ja on tosi arvokas.

    -Maikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän kovasti tuollaisista yksityiskohdista, mitä tuolissa on. Se on myös hyvä ja tukeva istua. Ensin se oli tuon isännän pöydän ääressä, mutta hän ei ole varmaan huomannut, että tuolit ovat oudolla tavalla vaihtuneet ;)

      Poista
  3. Teillä on niin nättiä. Pistän sulle muutes sähköpostia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, meillä on myös välillä paikat ihan hyrskyn myrskyn :) Kurkkasinkin jo postin ja laitoin vastaustakin takaisin.

      Poista
    2. Peilikokonaisuus on hieno tuossa seinällä. Samoin sinun työpiste. Minulla on vanha viilupintainen pöytä, ja se kärsi vähän vesivaurioita. Oletko sinä käsitellyt näitä kalusteiden pintoja? Luulisin, että viilupintaankin on jotain ainetta.
      Olen kuullut, että ennen on tehty hunnuista vauvojen kastemekkoja. Ihana tarina tuolla teidän kastemekolla.

      Poista
    3. En ole käsitellyt näiden kalusteiden pintoja millään. Viilupintaa voi käsitellä esimerkiksi tiikkiöljyllä, kun pinnan vain muistaa puhdistaa ensin hyvin. Öljy antaa hyvän suojan mm. kosteutta vastaan.

      Poista
  4. Terve! Uusi täällä ja heti murmatan… Miusta tuo piianpeili on hieman häiritsevästi takana olevan peilin päällä, tullee vähän sekava vaikutelma. Mutta kovin on kauniita mööpeleitä, jatkan tästä lukemista. :-)

    -Tuikkuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Onhan se totta. Piianpeilin paikka onkin lipaston päällä, eikä suinkaan tuon suuren peilin edessä. Tällä kertaa nostin sen kuitenkin tuohon pöydälle, koska halusin esitellä senkin tässä postauksessa. Ymmärrän, jos se häiritsee, mutta ehkä tämä tieto helpotti oloasi :) Ja tervetuloa lueskelemaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…