Siirry pääsisältöön

Ihana valkea lumi!



Hei täältä talvisesta Kurikasta! Ihanaa, lunta vihdoinkin ja kunnon pakkaset.


 
Hevosetkin ovat olleet ihan innoissaan kirpeästä pakkassäästä. Aamulla ulos päästessään ne kirmailevat ympäriinsä ennen kuin rupeavat syömään heiniään.
 
 
Kyllä tätä valoa on kaivattukin. Eilen aurinkokin paistoi niin ihanasti ja olisi kovasti tehnyt mieli lähteä ratsastamaan lumisessa maisemassa. Oli kuitenkin sen verran kylmä, että päätin jättää sen väliin. Mutta tänään sitten onkin jo vähän leudompaa ja ratsastuskin onnistuu taas.
 
 
Jotain kurjaakin kuitenkin. Myrsky kaatoi silloin aikaisemmin koivukujalta yhden puun ja se on minua kovasti surettanut. Isäntä lupasi, että istutetaan siihen uusi heti kun se on mahdollista. Kestäähän siinä taas oma aikansa, että taimi saa nämä vanhat suuret koivut kiinni.
 

Hevoslukumme on pienentynyt yhdellä ainakin toistaiseksi. Olen kovasti etsiskellyt jo uutta hevosta tilalle. Se saisi olla sellainen vanhempi ja kokeneempi ratsu, millä voisivat lapsetkin ratsastella. Erästä olen käynyt jo kokeilemassakin ja nyt sitten mietitään, että onko hän meille se oikea valinta.


Niina
 
 


Kommentit

  1. Anonyymi15.1.2014 klo 17.08

    Hei onko se ihana ruskea hevonen lähtenyt pois? Voi harmi, oli niin kauniskin. Tuo lyhytjalkainen on niin mainion näköinen tuossa takissaan. :)
    -Maikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niina/Kartano keltainen18.1.2014 klo 1.16

      Kyllä ruskea on muuttanut uuteen kotiin uudelle ihmiselle. Olo on tietysti vähän haikea, mutta varmasti uusi koti on oikein hyvä :) Poni on kyllä sympaattinen tapaus :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosi suomalaista ja tue pienyrittäjiä. Haastan kaikki bloggaajat mukaan!

Hei! Tällä kertaa haluan kertoa teille mielipiteeni siitä, miten meidän tulisi mielestäni muistaa suosia kotimaisuutta ja etenkin pienyrittäjiämme. Näin joulun alla se on kovin ajankohtainen aihe, koska joulu on monien yritysten sesonkiaikaa ja pienille yrityksille erityisesti tärkeä aika tehdä rahaa. Olen itse syntynyt yrittäjäperheeseen, jonka vuoksi aihe on minulle siksi niin tärkeä ja läheinen. Olen muutenkin sitä mieltä, että meidän suomalaisten tulisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen ja tämä on yksi erittäin hyvä keino toteuttaa sitä. Tässä siis haaste myös bloggareille! <3 Napatkaa siitä ;) 1.Tee postaus pienyrityksestä, jonka tuotteita käytät tai jotka ovat sinulle mieluisia. 2.Tue pienyrittäjyyttä ostamalla mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita joulunaikaan ja kerro niistä blogissasi 3. Toteuta näistä toinen tai molemmat kohdat ja kerro siitä minulle kommenttialueella, niin tutustun mielelläni postaukseesi! Huom! Ei harrasteta haasteessa kaupallista yhteis...
2 kommenttia
Lue lisää

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...
14 kommenttia
Lue lisää

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta. Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne? Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat oli...
2 kommenttia
Lue lisää