Siirry pääsisältöön

Vilkaisu vierashuoneeseen

 
 
 Ajattelin esitellä vähän yläkerran toisen vierashuoneen tämänhetkistä ilmettä. Remontoimme huoneen vuosi sitten juuri ennen joulua. Pääsin laittamaan elämäni ensimmäistä laminaattilattiaa ja se olikin vallan hauskaa puuhaa, kun vauhtiin pääsi. Lopputuloskin oli yllättävän siisti. Oltiin kyllä hirmu tarkkoja, jottei mikään menisi pieleen. Kuvia valmiista huoneesta lisää täällä
 
Huoneeseen on yritetty kerätä sinne sopivia huonekaluja.Valkoinen kirjoituspöytä oli ensimmäinen asukas. Huone on kuin tehty sille. Täällä aiempaa postausta pöydästä.
 
 
 
Kuvassa oleva vanha peltinen rasia on todella kaunis ja jotenkin sopii huoneen romanttiseen tunnelmaan. En tiedä mistä rasia on peräisin ja mikä on ollut sen käyttötarkoitus, mutta minä olen kerännyt sinne kaikenlaisia vanhoja juttuja. Se, joka seuraavan kerran vierailee huoneessa, voi kurkistaa sinne.
 

 
 
Oikeassa alakuvassa on vaasi, jonka alkuperää yritimme selvittää silloin joskus viime keväänä. Täältä löydät lisää siitä. Bukovskilta kerrottiin, että vaasi on todennäköisesti 1900-luvun alulta, vaikka jäljitteleekin vanhempaa tyyliä. Arvoksi voidaan laskea lähinnä tunnearvo, mutta sehän sopii meille. Pinnassa on ollut rusehtava maali, joka on kulunut lähes täysin pois. Näinhän se onkin paljon kauniimpi ja sopii täydellisesti tähän huoneeseen mm. tuon rasian kaveriksi.
 
 
 
 
Olisi kiva saada tänne joku kaunis vanha vaatekaappi vielä ja sitten valkoinen matto. Sellainen aika suuri pyöreä, jonka voisi osittain laittaa sängyn alle, saattaisi olla hyvä vaihtoehto.
 
 
 
Niina
 
 


Kommentit

  1. Kaunis huone. Hyvin on lattian laitto onnistunut. Ikkunat pisti silmään myös, on hienot ja malli on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olemme lattiaan tyytyväisiä, vaikka aluksi vähän arveluttikin, että kuinkahan se onnistuu ensikertalaisilta.

      Poista
  2. Hurmaava huone, niin romanttinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Romanttinen tosiaan ja ihan erityylinen kuin mikään muu talon huoneista :)

      Poista
  3. Mä tykästyin heti ensi näkemältä tuohon kirjoituspöydän tuoliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Tuoli on kyllä minustakin aika hieno.

      Poista
  4. Kaunis huone :). Mulla on muuten tuo ihan saman kirjoituspöydän tuoli, mutta se on maalattu mustaksi jossain vaiheessa historiaansa. Tuo peltirasia saattaisi olla suklaarasia - ennen vanhaan kun suklaarasiatkin olivat vähän fiinimpiä :). Muistan meillä olleen hyvin samantyyppinen, vähän pienempi tosin, jossa oli alunperin jotain suklaata tai muuta karkkia. Tuli joskus muinoin joululahjaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tää on mun lempparihuone :) Itse tosi olen nukkunut siellä vain kerran, koska matkaa lastenhuoneisiin on sieltä niin paljon, ettei se oikein ole käytännöllinen vaihtoehto. Mutta vierashuoneeksi sopii hyvin.

      Itsekin ajattelin rasian saattavan olla vanha suklaarasia. Se on tosi kaunis ja sopisi vaikka korurasiaksikin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…