Siirry pääsisältöön

Eteishallin fiftarityyli

 
 
 
 
 

 
 
Eli tässä kuvia pääsisäänkäynnin eteishallista. Sinne on kerääntynyt mukava joukko aitoja 50-luvun huonekaluja. Kirjahyllyn raahasin siihen tänään vintiltä. Olin jo pitkään miettinyt, että mitä peilin alle laittaisi, kun se näytti niin tyhjältä. Kirjahyllyn yllä oleva peili on teetetty talon alkuperäisistä ikkunanpokista paikallisessa yrityksessä nimeltä Enkeli Werstas. Meillä on toinen samanlainen myös toisessa eteisessä. Nahkasohva on ollut vuosikymmenet juhlasalissa samassa ryhmässä kahden muun sarjaan kuuluvan sohvan kanssa. Siirsimme sen tähän tilaan, koska halusimme saada saliin suuremman ruokailuryhmän juhlia varten, eikä tilaa olisi ollut molemmille. Nyt tuossa sohvalla on sitten hyvä jonottaa kylppäriin pääsyä.Vastapäätä oleva ovi nimittäin johtaa sinne. Oven vieressä oleva klaffilipasto on yksi talon kauneimmista antiikkikalusteista, ainakin minun mielestäni. Siihen liittyy myös eräs mysteeri. Ylintä luukkua ei ole avattu moniin vuosikymmeniin. Avain on kadonnut aikapäiviä sitten, eikä lukkoa ole haluttu rikkoa, koska kaunis lipasto olisi kärsinyt siitä. Isäntä kävi teetättämässä eräänä päivänä lukkoon uuden avaimen, käyttäen alemman kaapiston lukkoa mallina. Epäilemme siis, että kaappeihin sopii sama avain. Kävi kuitenkin niin, että testattuamme avainta alempaan lukkoon, se meni katki, joten mysteeri jäi selvittämättä. Mitähän siellä mahtaakaan olla. Jotain erittäin salaperäistä varmaan.
 
 
 
 
Niina
 
 
 



Kommentit

  1. Oli niin jännä juttu tuo avaimen katkeaminen että meni ihan kylmät väreet selkää pitkin. Mitähän siellä lukitussa luukussa on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo. Tiedä mitä sieltä löytyykään. Itse toivoisin siellä olevan jotakin satoja vuosia vanhoja kirjeitä ja ehkä valokuviakin. Isäntä varmaan toivoisi löytävän sieltä paksu setelitukon :)

      Poista
  2. Mä en malttais olla avaamatta..Mutta toivotaan, että sieltä paljastuu jotain erittäin mukavaa ja yllätyksellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kieltämättä itseäkin kiinnostaisi jo tietää, mitä kaappi kätkeekään sisäänsä. Eiköhän se pian selviä :)

      Poista
  3. Mä kokeilisin tota pokapeiliä tuonne klaffilipaston päälle! Mittasuhteet sattuisivat ehkä paremmin yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet varmaan oikeassa. Se kävisi sinne hienosti, mutta pokapeili on enemmän esillä tuossa. Ihailen sitä joka kerta, kun tulen ulko-ovesta sisälle. Se on niin kivasti heti vastassa ja meillä on Pikku L:n kanssa tapana jäädä peilin eteen naureskelemaan, kun tullaan vessasta vaipanvaihdosta tai kävellessämme käytävää pitkin peilin ohitse. Joskus käytännönasiat menevät sisustuksellisten näkökulmien ohitse :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…