Siirry pääsisältöön

Juhlasaliin tulee joulu



Sain tänään laitetuksi jouluverhot juhlasaliin ja samalla muutin hieman huonekalujen järjestystä. Saliin tuli hiukan enemmän tilantuntua, joka onkin aina tervetullutta. Lähempänä joulua sitten lisäillään koristeluja, joista tulen varmasti myös laittamaan kuvia blogiinkin.


Kuvissa verhot näyttävät ihan tonttulakin punaisilta. Oikeasti ne eivät ole ihan noin kirkkaat, mutta menköön tämä tonttuilun piikkiin ;) 
 
 
Pöydällä oleva esine on jännä kapistus. Arvatkaapa mikä se on ja mihin sitä käytetään?
 
Me lähdemme kohta miehen kanssa Hobitti-elokuvan yönäytökseen. Enpä ole sellaisessa ennen käynytkään. Aika jännää!
 
 
Niina
 

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Koo:)11.12.2013 klo 1.27

    Veikkaisin että jonkinlainen tulisija kyseessä, vaikka tässä itsekseni hyrähtelin antiikkiselle fonduepadalle ;)

    VastaaPoista
  2. Anonyymi11.12.2013 klo 6.58

    Sama tuli minullakin mieleen, antiikkinen fondue:)

    VastaaPoista
  3. Mari11.12.2013 klo 19.32

    No fouduepata tuli minullekkin mieleen :) Ihana sohvakalusto teillä!

    VastaaPoista
  4. Niina/Kartano keltainen11.12.2013 klo 20.37

    Kyllä kyseessä on kuin onkin fonduepata. Veikkaan, että pata voisi olla peräisin 70-luvulta, eli se ei olekaan antiikkia. Pata ilman jalustaansa saa toimia tänä jouluna karkkikätkönä. Siihenkin se sopii oikein mainiosti :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta. Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne? Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat oli...
2 kommenttia
Lue lisää

Eteisen vanha talonpoikaiskaappi ja vanhat matkalaukut

Ullakolta löytämäni vanhat matkalaukut päätyivät lopulta arkieteisemme talonpoikaiskaapin päällistä koristamaan. Voi, kun tykkäänkin niistä juuri tuolla. Laukkuja on meillä vielä vaikka kuinka paljon tallessa ja mikä parasta, niin niiden sisältä löytyy vielä kaikenlaisia vanhoja aarteita. Kirjoja, lehtiä, kirjeitä ym.       Pidän kovasti kaapin yksityiskohdista ja kuluneesta pinnasta. Tuo puinen ympyränappi on aivan ihana katseen kiinnittäjä.     Emme ole halunneet maalata kaappia, vaan se saa olla oma kulunut itsensä. Montaa väriä se jo kantaakin mukanaan. Valkoisen maalin alta löytyy vaaleanvihreää väriä, sekä jossain kohtaa pilkistää myös tummanruskeaa.         Niina      
6 kommenttia
Lue lisää

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...
14 kommenttia
Lue lisää