Siirry pääsisältöön

Monia tärkeitä



Ensiksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat täällä blogissani vierailleet. On ihan huippukivaa, kun teitä on ollut niin paljon! En olisi ikinä uskonut aloittaessani, miten hauska harrastus tästä minulle tulisikaan. Erittäin terapeuttista, kun saa tehdä vähän muutakin kuin täyttää ja tyhjentää sitä astianpesukonetta ja yrittää selvittää niitä pyykkivuoria ja imuroida talo päästä päähän vain todetakseen, että saakin aloittaa taas alusta. Toki saan edelleen tehdä nämä kotityöt, mutta nyt on niille vapaille hetkille jotain innostavaa ja motivoivaa puuhastelua sen turhan telkkarin katselun sijaan.

Tämä viikonlopun sukulointikin on mennyt ihan putkeen. Turhaan stressasin matkaakaan. Kukaan ei itkenyt sen aikana, eikä pysähtyäkään tarvinnut. Nyt on sitten saanut olla vaan ja seurustella rakkaitten ihmisten kanssa. Kyllä se vain on tärkeetä löytää aikaa tälle kaikelle.

Kotiin viemisiksi päätin raahata tuon länkkärisatulani, jos jostain löytyisi sopiva hevonen vaikka lainaan. Satula on ollut käytössä aikanaan edesmenneellä hevosellani ja sillä on ratsasteltu monen monta kertaa. On tehty maastoretkiä, treenattu länkkärityyliin rollbackeja ja slidingstoppeja, hypätty jopa esteitäkin, jota en kyllä suosittele nupin takia. Löysin myös kuvan, jossa seison satulassa hevoseni selässä suu leveässä hymyssä. Nyt ei kyllä hymyilytä yhtään, kun miettii sitä miten riskialtista sellainen olikaan. Satulasta nousee monet muistot mieleen. Oli aika, jolloin mikään ei ollut niin tärkeää, kuin ne hevoset. Nyt myöhemmin elämän tärkeimmät asiat ovat toisaalla. Niin se kai kuuluukin mennä. Aika aikaansa kutakin.

Olen yrittänyt tässä taas kuumeisesti selvittää Mysteerivaasin arvoitusta, mutta mitään kunnollista tietoa ei ole löytynyt. Ei oikein mitään edes sinnepäin. Nyt jos joku on nähnyt vastaavia tai arvelee tietävänsä jotakin, niin saa kertoa.

Sitten sain tälläisen piristävän yllätyksen aivan ihanasta blogista Tarja`s Snowland
Suurkiitos!!

Haluan antaa tämän tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille, joista pidän :)

Kirjeitä Kartanonrouvalta
Made in Koti
Nimismiehen kiharat
saman Otavan alla
Matka maailmalle





Tässä tunnustuksen pelisäännöt:
- Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
- Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
- Toivo, että ihmiset, joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin.


Kommentit

  1. Paljon kiitoksia tunnustuksesta!

    Hmm, mysteerivaasi. Jos kerran et ole löytänyt asiaan varmuutta, niin voin siten kertoa oman arvaukseni. Kyseessä näyttää olevan puutarhavaasi, mutta jotta voisin ihan tarkasti sanoa enemmän, niin pitäisi päästä koskemaan. Sementtiä (tai vastaavaa sekoitetta) värin ja rapautumisen takia, ja joka on ollut maalattu tai jotenkin vastaavasti käsitelty. Sitten aikakausi... Jokin kuvioinnissa saa meidät näkemään sen 1900-luvun alun tuotteena. Teillä on kuitenkin varmaan jokin mututuntuma asiaan. Tuntuuko arvaukseni osuvan? Meillä on materiaalituntemus yleensä hyvää, mutta antiikkiin pystyy tutustumaan vain saamalla sitä omiin käsiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäilemme myös, että se saattaisi olla 1900-luvun alkupuolelta kotoisin. Sitä ovat muutkin ehdottaneet. Ja puutarhavaasia se kyllä kieltämättä muistuttaa. Materiaalia en osaa edes arvailla kun en niistä tiedä, mutta ehkä jotakin sekoitetta se saattaisi olla. Olet varmasti oikeassa, että vaasi pitäisi omin silmin nähdä ja tutkia. Kiitoksia näistä tiedoista/arvailuista. On varmaan otettava vaasi vain kainaloon ja lähdettävä viemään sitä jonnekin alan ihmiselle tutkittavaksi. Jostain syystä tämä esine ei jätä minua rauhaan.

      Poista
  2. Oi kiitos paljon!
    Toteutan tämän huomisen puolella! :))

    VastaaPoista
  3. Muistin, että kävin täällä jo kiittämässä, mutta en käynytkään - taisin kiittää vain omissa kommenteissa, anteeksi. Mutta kiitos tunnustuksesta - nämä lämmittää aina mieltä! Otan sen vastaan nyt vähän viiveellä!

    Tuollainen vanha satula on ihana! Haaveilein pitkään sellaisesta ihan sisälle koristeeksi. Nyt kun on oikea satulahuone tuossa jonkun metrin päässä, niin saavat satulat roikkua siellä. Toivottavasti sinäkin vielä saat hevosen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…