Siirry pääsisältöön

Tuvan talonpoikaisaarteet



Lainasin kirjastosta talonpoikaisesineistöä käsittelevän kirjan. Se oli aivan ihana. Kirjan innoittamana innostuin kuvaamaan tuvassa, koska sieltä löytyy nykyisin aika paljon talonpoikaisantiikkia. Halusinkin keskittyä rajaamaan kuvat niin, että nämä esineet saavat olla täysin kuvien keskipisteenä. Tuvastammehan löytyy myös uusia huonekaluja, jotka elävät kyllä sopusoinnussa vanhojen kanssa, mutta nyt tuntui kivalta uppoutua hetkeksi täysin vanhaan aikaan. Ehkä otan joku kerta yhteiskuviakin, niin näette miten homma toimii meidän tyyliin.

Kuvissa esiintyvät esineet ja kalusteet (lukuunottamatta ikkunalaudalla olevaa vaakaa)ovat jälleen kaikki talossa olemassa olleita. Osa näistä on tuotu pihan puotirakennuksesta, jossa ovat olleet vuosikymmenten ajan.

 
Tuvan suuren uunin edustalla voikirnu ja lypsyjakkaran päällä kuparipannu.
 
 
Uunin reunustalla olevaa rengasta kutsuttiin "juorurenkaaksi", sillä piioilla oli tapana nojailla vapaa-aikana uunia vasten sormi renkaaseen pujotettuna.



Tämä pitkä talonpoikaispenkki on meillä uunia vastapäätä. Siinä on kiva istuskella ja katsella kuinka koivuhalot palavat. Vaaka on antiikkiliikkeen löytö.
 


Nämä ihanat ovatkin olleet aikaisemminkin kuvauskohteenani. Astiakaappi ja könniläinen ovat maalattu aikoinaan yhteensopiviksi. Tähän kellonaikaan pitäisi kyllä olla jo nukkumassa.



Vasemmalla on ikivanha emännänjatke. Yksi tukipuu on uusittu ja puutapit vaihdettu. Maalaaminen olisi sitten seuraavana vuorossa. Talonpoikaistuolin istuinalustana toimii löytämäni käsityö. En oikein tiedä mihin tarkoitukseen se on tehty, mutta ensin se sai olla pöytäliinana keittiön saarekkeella ja nyt sitten laitoin sen alustaksi tuolille.
 


Rukki on tosiaankin lunastanut paikkansa tuvassa. Pidän siitä kovasti. Varsinkin sen kauniista väristä. Kukka-alustana toimii vanha kaljatynnyri. Ikkunalaudalla on jälleen yksi kuparipannu sekä messinkimortteli ja silitysrauta. Nämä vanhat messinkimorttelit ovat haluttua tavaraa, joten oli hienoa että sekin oli pysynyt tallessa. Kuvan reunassa vilahtaa kolmijalkainen söpö talonpoikaispöytä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…